Muhoksen kansakoulut - alkuajat ja alkuaikojen opettajat

Lehtileike, Kansakoulu 1930 NO 15.

12) Saarelan kansakoulu

Kylmälänkylään perustettiin supistettu Saarelan yläkoulu 11.7.1927. Koulun ensimmäinen toimintavuosi aloitettiin 5. syyskuuta 1927 ja päätettiin 9. päivänä kesäkuuta 1928.

Alkuvuodet Saarelan kansakoulu toimi väliaikaisissa tiloissa Erkkolan tilalla. Näin oli tarkoitus jatkaa vuoteen 1930 saakka, mutta uusi koulurakennus valmistuikin sitten vasta vuonna 1936. Luokkahuone oli pieni, vähän yli 20 neliömetriä ja käsityöhuoneella oli pinta-alaa 18 neliötä.

Oppilaita Saarelan koulussa oli vuoden 1928 alussa 36 - heistä tyttöjä oli 22 ja poikia 14. Kouluruokailua ei ollut, mutta kahdeksalle vähävaraiselle oppilaalle jaettiin kahdenkymmenen viikon aikana voileipiä, jotka valmisti opettaja.

Heti koulun perustamisvuotena 1927 koululle hankittiin urkuharmonio, jonka kunta jälkeen päin lupasi maksaa, vaikka urkuharmonio olikin hankittu kunnanvaltuuston päättämästä menettelytavasta poiketen.

Vanha kansakoulun opetustaulu: sudet - Kuva, ruotsalainen taiteilija Nils Tirén (1885 - 1935) 1924? Nurmeksen kauppalan kansakoulun eläinopillinen kuvasto N:o 2, hankittu v. 1961, Copyright Nurmeksen museo - Creative Commons.

Uuden koulurakennuksen rakentaminen oli iso tapahtuma kyläläisille. Koulun hirret ostettiin valtiolta vuonna 1931 ja viisi vuotta myöhemmin tehtiin Saarelan koululla sisustustöitä.

Vuonna 1936 valmistunut hirsirakenteinen Saarelan koulurakennus edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia.

Uuden Saarelan koulun rakennusten valmistuttua sinne muutettiin riemukulussa lokakuussa vuonna 1936. Koulussa oli ylä- ja alakoululaisille omat luokkahuoneet. Kouluun ei otettu rokottamattomia lapsia.

Noina aikoina oppilaalle voitiin antaa vaateavustusta. Se sisälsi 200 grammaa villalankaa sukkiin, 100 grammaa vanttuisiin sekä 1,75 metriä flanellia.

Koulukeittolan toiminta uudella koululla alkoi 12. tammikuuta 1937. Siihen saakka oppilaille oli jaettu vain voileivät. Ruokien keittämisestä ja koulun lämmittämisestä vastasi vahtimestari-keittäjä, jonka työpäivät olivat pitkiä ja raskaita. Jo ennen koulutuntien alkamista hänen piti saada 5 - 6 kakluunia hohtamaan lämpöä. Kantohommia riitti, sillä sisälle oli kannettava kaikki tarvittavat halot ulkovajasta ja keittiön tarvitsema vesi pihakaivosta.

Koulun terveydenhoidosta vastasivat terveyssisar Kaisa Näsi ja lääkäri Eino Sipilä. Heillä työtä riittikin, sillä juuri 1930-luvulla kulkutauteja oli paljon. Myös hygienian tärkeyttä painotettiin ja opetettiin lapsille.

Saarelan koulua laajennettiin vuonna 1964. Tuolloin koululle rakennettiin asianmukaiset opettajien asunnot ja kunnostettiin luokkahuoneita. Koulun pihapiiriin rakennettiin ulko- ja lisärakennus, jossa on lämpökeskus, liikuntatilat ja asunto.

Saarelan kansakoulu lakkautettiin vuonna 1978. Koulutoiminnan loputtua koulua on peruskorjattu ja se on ollut muun muassa kyläläisten kohtaamispaikkana. Kohde edustaa aikakautensa koulurakentamista.

Saarelan kansakoulun opettajia

Koulun ensimmäinen opettaja oli Sisko Elisabet Puhakka. Hän oli samalla myös koulunjohtaja. Veistonopettajana toimi Yrjö Mustonen.

Vieno Maria Porola (os. Kylmäoja) opettajana uudessa koulussa vuonna 1936. Hän oli valmistunut opettajaksi Suistamon seminaarista ja toimi jo Tapanilan alakoulun opettajana ollessaan myös Saarelan alakoulun opettajana Erkkolan pirtissä.

Ensimmäinen uuden kansakoulun yläkoulun opettaja oli Aino Eliina Telkki (os. Kropsu). Hän toimi opettajana Saarelassa vuodet 1936 - 1942.

Muita opettajia: Maria Johanna Niemelä 1933 -. Hilda Lovisa Nikula 1931 -. Maire Aleksandra Jonkari 1930 -. Enni Aliina Rauhala 1928 -. Elli Tuulikki Salosaari 1927 -. Tihinen, opettajana samoihin aikoihin Vainikaisen kanssa.

Myös opettajaksi sopimattomia henkilöitä mahtui Saarelankin kansakouluun. Yksi heistä oli tavoiltaan ankara ja upseerimainen, ja syyllistyi oppilaittensa pahoinpitelemiseen ja kiusaamiseen.




Vanha kansakoulun opetustaulu: ahma - Kuva, ruotsalainen taiteilija Nils Tirén (1885 - 1935), Koulutarpeiden Keskusliike Oy, Helsinki, vuonna 1926, Copyright Nurmeksen museo - Creative Commons.

Kylmälänkylän kansakoulut

Kylmälänkylällä toimi enimmillään 1950-luvulla neljä kansakoulua: Tapanila, Huikola, Saarela ja Pettäikkö. Koulujen suuri määrä perustui siihen, että Kylmälänkylän kerrotaan olevan koko Suomen pisin kylä. Kylän läpi kulkee puolestaan Suomen pisin kylätie. Se alkaa Valtatie 22:n risteyksestä ja jatkuu edelleen Vaalaan ja Pelsonkylään. Tiellä on mittaa 51 km. Asutuksen jakautuminen tasaisesti molemmin puolin kylätietä selittänee myös kyläkoulujen määrän aikoinaan Kylmälänkylän alueella.

Yksi toisensa jälkeen Kylmälänkylän kansakouluja oppilaiden vähetessä lakkautettiin. Ensimmäisenä lakkautettiin Pettäikön kansakoulu vuonna 1961, jota seurasivat Huikolan kansakoulu 1971 ja Saarelan kansakoulu 1978. Viimeisenä lakkautettiin Tapanilan kansakoulu vuonna 2019.

Käytetyt lähteet.