Muhoksen kansakoulut - alkuajat ja alkuaikojen opettajat

Ponkilan kansakoulu vuonna 1925.

1) Ponkilan kansakoulu

Muhoksen ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Ponkilassa syyskuun 25. päivänä vuonna 1875. Koulua varten ostettiin Ponkilan tila, jonka asuinrakennus muodostettiin koulurakennukseksi. Siihen rakennettiin yksi luokkahuone lisää, jossa annettiin tyttöoppilaille opetusta. Koulun ensimmäisiksi opettajiksi valittiin neiti M.J. Backlund opettamaan tyttöjä ja opettaja E.E. Tolvanen, opettamaan poikia.

Koulu paloi 5.2.1888, syytä tulen irtipääsemiseen ei varmuudella tiedetty, mutta sen arveltiin tapahtuneen vahingon kautta. Poikien opetus siirtyi tilapäisesti ahtaisiin oloihin Ranta-Holapan taloon, tyttöjen luokka puolestaan Koivikon Niemi-rakennukseen. Koulut muuttuivat kuitenkin näissä tilapäisissä paikoissa sekakouluiksi.

Samalle, palaneen koulun paikalle rakennettiin uusi koulurakennus. Syksyllä 1889 uusi Ponkilan kansakoulu otti vastaan oppilaat.

Tyttöjen oma kansakoulu lakkautettiin ja koulusta tuli sekakansakoulu, johon tuli miesopettaja. Tällaisena yhden opettajan kouluna Ponkila toimi vuodet 1888 - 1897. Sitten, oppilasluvun kasvamisen vuoksi täytyi kouluun ottaa apuopettajatar, syyslukukauden 1897 alusta. Apuopettajattaren virka pidettiin kuitenkin tässä vaiheessa väliaikaisena, kunnes nähtäisiin, mihin toimenpiteisiin olisi vastaisuudessa ryhdyttävä muiden naapurikylien koulujen suhteen.

Oppilasmäärä Ponkilan koululla kuitenkin vain lisääntyi ja oli lopulta jo 90. Näin tultiin siihen tilanteeseen, että Ponkilan koulu ei enää riittänyt, vaan Muhokselle tarvittiin muitakin kansakouluja. Ensimmäisenä niistä toteutettiin Laitasaaren kansakoulu.

Ponkila-nimisen kansakoulun aika päättyi vuonna 1956, kun kirkonkylälle valmistui koululle uudisrakennus ja Ponkilan kansakoulu sijoittui Keskuskansakouluun.

Ponkilan kansakoulun opettajia

Johtajaopettajat: E.E. Tolvanen 1875 - 1879, Hiskias Ronkainen 1879 - 1880, Jaakko Puupponen 1880 - 1908, Antti Mehtonen 1907 - 1922 (ensin vuoden sijaisena), Juho Samuel Korkealaakso 1922 - 1923, Matti Alfred Viirret 1923 alkaen.

Verner Vilhelm Vuorelainen, (synt. 5.10.1879 Merikarvia, Rauman seminaari 1906) 1906 - 1907. Yläkansakoulun opettaja Katri Helena Naatus 1938 -.

Toisena opettajana: Maria Josefiina Backlund-Helgrén 1875 - 1879, Matilda Palm 1879 - 1880, Maria Gustava Tähtelä 1880 - 1888, siirtyi Laitasaaren kansakoulun opettajaksi.

Apuopettajattarena: Ida Kuusela 1897 - 1898, Jenny Hintza 1898 - 1899, Inna Charlotta Lindqvist 1899 - 1902, siirtyi Laitasaaren kansakouluun, Bertha Strömmer 1902 - 1903, Lydia Candelin 1903 - 1904, Jenny Grundström 1904 -.

Alakansakoulun opettajana 1.8.1924 alkaen rouva Lydia Ronkainen.

Yläkansakoulun opettaja Mirjam Maria Karakorpi 1939 -. Yläkansakoulun opettajana Katri Helena Naatus 1938 -. Yläkansakoulun opettajana Martta Niva 1939 -.

Jyväskylän seminaari, josta Erik Edvard Tolvanen valmistui opettajaksi vuonna 1875 ja Jaakko Puupponen vuonna 1878. Jyväskylän seminaari oli vuonna 1863 perustettu Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Seminaari lakkautettiin vuoteen 1938 mennessä ja sieltä ennätti valmistua 4 500 kansakoulunopettajaa. (Wikipedia) - Kuva Museovirasto.

Erik Edvard Tolvanen (1852 Rantasalmi - 1.9.1926 Oulunsalo)

Hyvin tarmokas ja teräväpäinen Erik Edvard Tolvanen oli Muhoksen ensimmäisen kansakoulun ensimmäinen opettaja. Jyväskylän seminaarista vuonna 1875 valmistuttuaan hän haki opettajan paikkaa Muhokselta, Ponkilan koulusta, ja tuli valituksi. Tässä tärkeässä henkisen uudisviljelijän työssä nuoren suomalaisen sivistyksen vainiolla ja samalla Muhoksen seurakunnan urkurina toimi hän nuoruuden palavalla innolla ja suurella tarmokkuudella ja menestyksellä neljä vuotta.

Muhoksella Tolvanen otti osaa monenlaiseen toimintaan, kuten esimerkiksi hänen aloitteestaan perustettiin lainakirjasto. Varoja tarkoitukseen hankittiin arpajaisilla, joita pidettiin Maantie-Holapassa kahdet kolmen vuoden aikana. Ne olivat uutta paikkakunnalla ja kansaa kokoontui runsaasti, ollen tuloskin niissä varsin hyvä. Ajan ja Muhoksen oloihin nähden saatiin varsin monipuolinen kirjasto, jonka ensimmäisenä hoitajana oli opettaja Tolvanen.

Kansakouluissa oli oppilaina noina aikoina iäkkäämpiäkin nuoria, sillä Ponkilassa yksi heistä oli Elisabet Laitinen. Hän oli kotoisin Utajärveltä, ja kun siellä tuolloin ei vielä ollut omaa koulua, lähettivät Elisabetin vanhemmat hänet Muhokselle Ponkilaan. Opettaja Tolvanen, joka oli nuori mies, valitsi oppilaittensa joukosta itselleen elämäntoverin. Niinpä hän solmi 24-vuotiaana avioliiton vuonna 1876 Elisabet Laitisen kanssa, morsiamen ollessa ainoastaan seitsentoistavuotias. He olivat sitten keskenään onnellisesti aviossa elämänsä loppuun asti.

Vuonna 1880 Tolvanen aloitti opettajana Oulussa, hänellä oli siellä useita virkoja eri kouluissa ja oppiaineissa. Vuonna 1887 hänet valittiin turvattomain poikain kasvatuslaitoksen johtajaksi Oulunsaloon ja tässä tehtävässä hän toimi 22 vuotta. Oulunsalossa Tolvasesta tuli oman toimensa ohella yksi paikkakunnan vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Tämän sivun koko ei riittäisi kaikkien hänen luottamustoimiensa ja toimiensa luettelemiseen. Hänen voi sanoa olleen kaikissa kunnan ja seurakunnan ja erilaisten järjestöjen tehtävissä, kunnankirjurista lukkariin ja säästöpankin kamreerista kuolinpesän hoitajaan. Ansioluettelo on aivan uskomaton.

Jaakko Puupponen.

Jaakko Puupponen (3.7.1853 Mikkelin maalaiskunta - 7.2.1934 Muhos)

Jaakko Puupponen syntyi maanviljelijän poikana samaan aikaan, jolloin kansakoulumme isä Uno Cygnaeus (1810 - 1888) kehitteli suurta aatettaan Suomen kansakoululaitoksen perustamiseksi. Se oli orastavan kansansivistystyön suurta toivon aikaa ja samasta juuresta on versonut kansallistuntomme voimakas heräämis- ja nousukausi.

Jaakko Puupponen sai päästötodistuksen Jyväskylän seminaarista vuonna 1878. Sen jälkeen hän oli kaksi vuotta opettajana Artjärvellä Itä-Uudellamaalla, mistä hän sitten siirtyi johtajaopettajaksi Ponkilan kansakouluun. Tässä toimessa hän oli vuoteen 1906 saakka ja ryhtyi sen jälkeen maanviljelijäksi. Hän oli Muhoksen maamiesseuran kunniajäsen.

Jaakko Puupponen omisti vuodesta 1901 alkaen Harjulan tilan. Syvällä maahengellä hän hoiti tilaansa ja menestyi tässä työssä, kuten oli menestynyt aikaisemmassa kasvattajankin tehtävässä. Jaakko Puupponen oli luonteeltaan hiljainen ja vaatimaton ja hänellä oli paljon ystäviä.

Vaikka Puupponen ei ollutkaan ihan ensimmäinen opettaja Muhoksella, joutui hän kuitenkin työssään kohtaamaan ja voittamaan vielä kansakoulua vastustavia, vahvojakin ennakkoluuloja. Olihan sen ajan sillä polvella, joka ei kansakoulua ollut käynyt, yleisenä käsityksenä, että kansakoulu kasvatti herroja eli laiskoja. Näiden ennakkoluulojen murtaminen oli nuoren opettajan ensimmäinen tehtävä ja menestyksellisen kasvatustyön ensimmäinen edellytys.

Kunnalliseen elämään Puupponen ei osallistunut, siihen hän ei katsonut aikansa riittävän. Mieluummin hän käytti kaiken aikansa innolla kutsumustyöhönsä, 29 vuotta opettajana lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Olihan hän jo nuoruudessaan saanut rintaansa palavan innon, palvella kansansivistystyön vainioilla.

Puupposen entiset oppilaat muistelivat sitä erinomaista kasvatustaitoa, jolla hän oli herättänyt isänmaanrakkauden ja sen tuntemuksen oppilaissaan. Opettaja Jaakko Puupponen kuului siihen ikäpolveen, joka oli nähnyt Suomen kansallisen kevään syntyvän, taistelevan ankaran luomistaistelunsa, vihdoin voittavan ja puhkeavan täyteen kukkaansa.

Vuonna 1909 senaatti vakuutti Puupposelle 1 000 markan suuruisen, vuotuisen eläkkeen. Puupposen kohdanneet ja hänen kanssaan työtä tehneet lausuivat syvimmät ja kunnioittavimmat kiitoksensa Puupposelle, josta heille jäi valoisat ja lämpimät muistot.

Kahvihetki Ponkilan koulun pihalla kesällä 1931. Kuvassa vasemmalta opettajat Aino Karhunsaari, Sanni Hyrkäs ja Jenny Grundström. Taustalla Ranta-Holappa. Kuva Paavo Moilanen, 29.6.1931.