Muhoksen kansakoulut - alkuajat ja alkuaikojen opettajat

Muhoksen kansakoulut - alkuajat ja alkuaikojen opettajat

Huovila

Huovilan kansakoulu vuonna 1925.

5) Huovilan kansakoulu

1900-luvun alussa Oulujoen pohjoispuolella asuvien lähimmät koulut olivat Ponkilan ja Laitasaaren koulut toisella puolen jokea. Matkat niihin olivat pitkät ja yli joen vaarallisetkin. Kouluikäisten lasten määrän kasvettua kuntaan tehtiin esitys omasta koulusta ja niinpä 27.12.1909 päätettiin perustaa järjestyksessä kunnan viides kansakoulu Huovilaan. Huovilan koulu sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella, Laitasaaren kylässä.

Huovilan kansakoulun perustaminen tapahtui todella huomaamattomasti ja helposti, sillä asiasta ei kunnassa edes äänestetty, eikä vastustusta esiintynyt lainkaan.

Koulun paikaksi ostettiin maanmittari Oskar Tiger´iltä Pieni-Huovilan tila, jonka päärakennuksesta vähin korjauksin saatiin viihtyisä koulutalo. Ennen rakennustöitä kouluylihallitus vahvisti ja hyväksyi rakennusmestari Halosen laatimat koulun rakennuspiirustukset. Rakentamisen valvoi ja huolehti maanviljelijä A. Keränen.

Koulu aloitti pienten lasten kouluna toimintansa 22.8.1910 oppilasasuntolan pirtissä, sillä työt olivat kesken varsinaisessa luokassa. Varsinainen kansakoulu aloitti vasta 1.10.1910 ja oppilaita ilmaantui paikalle 62. Valmistuneen koulurakennuksen sisätiloista todettiin aikanaan, että "ne olivat hauskat ja mukavat". Koulu oli tuolloin muutenkin varustettu "täydellisesti" opetusvälineidenkin suhteen. Koulun vihkimisjuhla pidettiin 12.10.1911.

Vuonna 1912 Huovilan kansakoulu sai havaintovälineiden ostoa varten apurahan, suuruudeltaan 204 markkaa 40 penniä.

Illalla viiden aikaan, sunnuntaina 12.12.1915 Huovilan koululla pidettiin hengellinen iltama, köyhien lasten hyväksi. Puhujana oli mm. opettaja Antti Paasonen.

Oppikirja

Kansakoulun luonnonkirja. Tekijät Arvi Ulvinen, Veikko Sorsa, Yrjö Suonperä, Aarre Kailanpää, Sirkka Cornér. WSOY. - Kuva Nurmijärven museon Nukarin koulumuseon kokoelma.

Vuonna 1916 Valistus jakoi lastenkirjastoja lahjaksi kansakouluille. Yksi tällaisen lahjakirjaston saajista oli Huovilan kansakoulu. Kirjat olivat valmiiseen kirjastoasuun sidottuja ja kirjastoa seurasivat valmiiksi painettu luettelo ja lainaustaulukot. Kirjojen joukossa oli eri opetusaineita valaisevia ja lapsille sopivia kirjoja.

Marraskuussa vuonna 1934 vieraili kuolema Huovilan kansakoululla. Räätälimestari Eino Valkonen oli palailemassa työmatkaltaan Laitasaaressa ja kun hän pääsi Huovilan pihalle, tunsi hän pahoinvointia eikä kyennyt enää liikkumaan. Hänet saatettiin sisälle ja peiteltiin vuoteeseen, jossa hän heti heitti henkensä. Kuolinsyynä oli sydänhalvaus. Kuollessaan räätälimestari oli 35-vuotias ja häntä jäivät kaipaamaan vaimo ja lapset.

Muhoksen musiikkielämää voimakkaasti rikastuttanut kanttori Juho Nurmikin kuului Huovilan kansakoulun johtokuntaan. Vuoden 1938 lopulla kuolleen Nurmen kauniissa ja vaikuttavissa hautajaisissa 20.12.1938 Huovilan kansakoulun seppeleen laski opettaja Lydia Hirvelä.

Vuoteen 1953 asti koulu toimi Pieni-Huovisen sekä pihapiirissä sijainneen toisen rakennuksen tiloissa. Samana vuonna valmistui uusi koulurakennus ja vanha koulurakennus muutettiin kunnan vuokra-asunnoiksi. Myöhempinä vuosina ne tosin palvelivat taas väliaikaisesti koulukäytössä.

Koulua laajennettiin vuonna 1998 rakentamalla liikuntasali sekä uusia luokka- ja opetustiloja. Koulurakennuksen saneeraus valmistui syksyksi 1999.
Opetustaulu

Vanha kansakoulun opetustaulu - Kuva, kuvittaja Akseli Einola, Copyright © Nurmeksen museo - Creative Commons.

Huovilan opettajia

Huovilassa ensimmäinen opettaja oli Lydia Hirvelä Limingasta.

Huovilan ja Korivaaran alakansakoulun opettajaksi Elsa Alviina Arhela 1939 -.

Poikien käsityönohjaajina Huovilassa ovat olleet: Jaakko Leskelä 1910 - 1914. J.P. Keränen 1914 - 1921. Johannes Hartikka 1921 - 1922. Martti Laurila 1922 -.

Sotien jälkeisen ajan legendaarisia Huovilan opettajia olivat Elina Viitavaara, Huttuset ja Kokkoset.

Kansakoulun lukukirja

Kansakoulun lukukirja II. Tekijät K.A. Horma, Hilda Huntuvuori, E.A. Saarimaa. WSOY. - Kuva Nurmijärven museon Nukarin koulumuseon kokoelma.

Kirje Muhoksen Huovilan kansakoulusta vuonna 1923

Walistuksen Lasten Lehdessä, joka oli tarkoitettu Suomen lapsille ratoksi, oli 15.2.1923 Eero ja Pauli Leinon seuraavanlainen kirje:

"Ikävöidessämme Valistuksen Lasten Lehteä päätimme kirjoittaa kirjeen. Tiedättehän, Lasten Lehden lukijat, missä on Oulujoki. Tämä meidän koulu on korkealla, kauniilla Oulujoen törmällä. Tästä näkee pitkin Oulujokea, ylöspäin ja alaspäin. Näkyypä meidän kotimmekin joen toiselta puolen, ja kodin vieressä oleva korkea mäki. Mäeltä näkee aina siintävälle Pyhäselälle, jonka yli tullessaan Oulujoki ryöppyää mahtavana Pyhäkoskena, joka on kuuluisin Oulujoen koskista. - Meidän koululla oli hauskat joulujuhlat. Niitä muistellessa kuluu taas alkanut kevätlukukausi hupaisesti, siksi kunnes alkaa ihana kesä."


Lydia Hirvelä

Lydia Hirvelä.

Kaisa Lydia Hirvelä (s. 15.3.1883 Liminka)

Raahen seminaarin käytyään vuonna 1906 Lydia Hirvelä oli neljä vuotta opettajana Temmeksen kirkonkylän koulussa, josta hän siirtyi Huovilaan Muhokselle. Seminaariopintojen lisäksi Lydia Hirvelä hankki lisää tietoa ja ammattitaitoa sekä itseopiskelun, että yliopistollisten kurssien kautta. Hän suoritti myös opettajana ollessaan 6-kuukautisen talouskoulukurssin Tampereen talouskoulussa.

Eduskunnan osoittamista varoista maalaiskansakoulujen opettajille sai Lydia Hirvelä vuonna 1909 kasvatusopillisen stipendin, suuruudeltaan 150 markkaa.

Lydia Hirvelä eli aikansa opettajatarten tavoin elämänsä naimattomana ja siksi hänestä ajankuvan mukaisesti käytettiin usein lehtiuutisissakin määritettä neiti.

Lydia Hirvelä toimi Huovilan kansakoulun ensimmäisenä opettajana, alkaen vuodesta 1910. 35 vuoden työrupeamansa aikana opettajatar ehti kasvattaa koko kylän. On kerrottu, että Lydia osasi opettaa hyvin ja että kuri säilyi koulussa. Opettajan sana oli laki. Opiskelurauhan säilytti jokin painava sana tai tuima katse. Kun nuhteet ja muistutuksetkaan eivät auttaneet, joutuivat uppiniskaisimmat jäämään arestiin.

Vuonna 1915 Lydia Hirvelä järjesti oppilaittensa kansa keräyksen, joka tuotti 14 markkaa Punaiselle Ristille.

Jo silloin, kun jatko-opetus ei kansakoulussa ollut pakollista, piti Lydia Hirvelä jatkokursseja Huovilassa. Näillä kursseilla hän opetti talousopetusta tytöille.

Opettajan toimensa ohella Hirvelä otti osaa moniin yhteiskunnallisiin harrastuksiin ja rientoihin. Hän oli mukana Muhoksen Marttayhdistyksen toiminnassa, ollen sen sihteerinä ja johtokunnan jäsenenä useita vuosia. Hän oli myös Diakonaattiyhdistyksen johtokunnassa. Raittiuskin oli lähellä Hirvelän sydäntä, hän toimi useita vuosia Muhoksen Raittiusosaston puheenjohtajana. Hän oli Oulun seudun opettajien yhdistyksen johtokunnan jäsen.

Lydia Hirvelä kuului myös vuosien ajan kunnankirjaston johtokuntaan. Hän oli WSOY:n asiamies. Kun Muhoksen kansakoulut täyttivät 50 vuotta vuonna 1925, kirjoitti Lydia Hirvelä Muhoksen kansakoulujen historiikin, "Muhoksen kansakoulut 1875 - 1925 - Muistoalbumi".

Erityistä rakkautta Hirvelä tunsi lottia kohtaan, hän oli lottatyön alulle panijoita Muhoksella. Hän oli myös Muhoksen Lotta Svärd paikallisosaston ensimmäinen puheenjohtaja. Pikkulottien kanssakin Hirvelä puuhaili. Hän opetti pikkulotille kuorolausuntaa, jota nämä sitten esittivät Hirvelän johdolla erilaisissa tilaisuuksissa. Pikkulottien lausuntaesitykset synnyttivät poikkeuksetta hiirenhiljaa kuuntelevan yleisön parissa myrskyisät suosionosoitukset.

Hieno esiintyjä ja tarvittaessa taiteen tulkki oli Lydia Hirvelä itsekin. Kuten vaikkapa silloin, kun hän Muhoksen Suojeluskunnan syysjuhlassa 7.9.1924 esitti yleisölle koskettavasti Millerin lastun "Toveruudelle".

Lydia Hirvelä omisti synnyinpitäjässään Limingassa melkomoisen määrän maatilan tarvekaluja. Sillä 6.7.1939 myytiin Limingassa vapaaehtoisella huutokaupalla hänen omistamansa niitto- ja haravakone, karheja, aura, ajelukärryt, sipikka, kilpa-ajorattaat ym. Ja jos tämän lukija ei satu tietämään, mikä on sipikka - niin se on vanerista tehty, kippurapäisin teräsjalaksin ja -kädensijoin varustettu vauvanreki.

Muhoksella Lydia Hirvelä oli muiden opettajien parissa johtava sielu ja luotettava toveri.


Lähteet Käytetyt lähteet.