Muhoksen kansakoulut - alkuajat ja alkuaikojen opettajat

Muhoksen kansakoulut - alkuajat ja alkuaikojen opettajat

Muhosperän koulu

Muhosperän kansakoulu vuonna 1925.

4) Muhosperän - Mäntyrannan kansakoulu

Muhoksen kuntaan perustetuista kansakouluista oli Muhosperän kansakoulu järjestyksessään neljäs. 1950-luvulla Muhosperän kansakoulun nimi vaihtui uudisrakentamisen yhteydessä Mäntyrannan kansakouluksi.

Koulun perustamisesta päätettiin vuonna 1902 ja oma koulurakennus valmistui vuonna 1905. Ennen sitä koulu toimi vuokratiloissa, Laavu Hyrkkään talossa.

Muhosperän kansakouluun ilmoittautui sen ensimmäisenä lukuvuotena 49 oppilasta. Ensimmäinen opettaja oli Susanna Augusta Tilvis, myöhemmin avioliiton myötä Hyrkäs. Vuonna 1912 hänen työtään jatkoi Aino Fredriikka (Fredrika) Karhunsaari (synt. Muhos), myöhemmin avioliiton myötä Juvani.

Vuonna 1907 Muhosperän kouluun liittyi "laiminlyönnistä johtunut selkkaus", josta uutisoitiin lehdissä. Koululle oli myönnetty valtionapua vuonna 1902 opettajan palkkaamiseksi sillä nimenomaisella ehdolla, että koululle rakennettaisiin oma talo syksyyn 1905 mennessä, kouluylihallituksen hyväksymien piirustusten mukaan. Koulutalo valmistui sitten vuonna 1905, mutta koulun johtokunta oli unohtanut hyväksyttää piirustukset kouluylihallituksella. Tarkastuksissa todettiin, että joitakin ulkorakennuksia puuttui ja asiaa käsiteltiin vielä senaatissakin, kunnes kaikki olivat tyytyväisiä.

Kansakoulun lukukirja

Kotoisia tarinoita. Lukemisto Suomen lapsille 1. Tekijät: Paavo Kuosmanen, Matti Airila, Eero Salola. Valistus 1957. - Ilomantsin Museosäätiö. Möhkön ruukkimuseon kokoelma M.

Noina tarkasteltuina aikoina kansakoululaisille annettiin metsänkylvöopetusta. Muhosperän kansakoulussakin vietettiin esimerkiksi kevätlukukaudella 1931 metsäkylvöpäiviä, jolloin Pohjois-Pohjanmaan metsänhoitolautakunta kävi antamassa koululaisille oppia oikeista metsänkylvötavoista.

Kouluilla pidettiin kinkereitä. Muhosperän kansakoululla oli kinkerit 2.4.1932.

Muhoksen kansakoulujen väliset hiihtokilpailut olivat aikoinaan odotettuja ja tärkeitä tapahtumia. Vuonna 1926 ykkönen oli Muhosperän kansakoulu ja se sai vuodeksi haltuunsa taiteilija P. Leinosen lahjoittaman kiertopalkinnon.

Muhosperän kansakoulun idylliä pyrkivät järkyttämään Muhosperän kommunistit, jotka levittelivät kiihotuslehtisiä ja jotka syyskuussa 1932 olivat yöllä käyneet vetämässä punaisen lipun koulun salkoon. Lippu poistettiin vasta sunnuntaina aamupäivän aikana. Paikkakuntalaiset lausuivat yleisen suuttumuksen vallassa julki suuren ihmetyksensä siitä, että moisiin puuhiin ei käyty kovakouraisesti käsiksi.

Sanni Hyrkäs

Sanni Hyrkäs, os. Tilvis.

Opettaja ja emäntä Susanna (Sanni) Augusta Hyrkäs os. Tilvis (13.4.1878 Raahe - )

Emäntälehdessä oli vuonna 1938 uutinen Sanni Hyrkkään syntymäpäivästä:

"Huhtikuun 13 p:nä täyttää 60 vuotta emäntä Sanni Hyrkäs os. Tilvis Muhoksella. Hän on syntynyt Raahessa. Sanni Tilvis valmistui opettajaksi vuonna 1900 Raahen seminaarista, jonka ensimmäisiä oppilaita hän oli. Opettajana hän toimi Kalajoen Vasankarin koululla v. 1900 - 1902 ja Muhoksen Ylikylän koululla v. 1902 - 1912. Vuonna 1912 meni hän naimisiin maanviljelijä Antti Hyrkkään kanssa. Tällöin hän erosi opettajan toimesta ja alkoi emännäksi. Kaiken sen työn ja huolen lisäksi, mitä suuren perheen ja kodin huolto on hoitajaltaan vaatinut, on emäntä Hyrkäs ehtinyt ja jaksanut toimia paljon oman kotinsa ulkopuolellakin.

Muhoksen kunnalliseen elämään on emäntä Hyrkäs osallistunut monella tavalla. Hän on kuulunut kunnanvaltuustoon, Muhosperän kansakoulun johtokuntaan, johon edelleen kuuluu, samoin hän on Muhoksen tuberkuloositoimikunnan jäsen, Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosaston johtokunnan jäsen, Muhoksen maatalouskerhon perustava jäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja muita monia erilaisia tehtäviä mainitsematta.

Mutta ennen kaikkea Sanni Hyrkkään nimi liittyy marttatyöhön. Tätä työtä hän on vuosien kuluessa tehnyt mitä suurimmalla rakkaudella ja uhrautuvaisuudella. Kiitollisina yhtyvät kaikki martat onnittelemaan 60-vuotiasta toivottaen hänelle runsainta siunausta ja voimia voidakseen vielä jatkaa marttatyötä samalla lämmöllä ja innostuksella." - Emäntälehti NO 4, 01.04.1938.


Muhosperän koulu
Muhosperän koulu
Muhosperän koulu
Muhosperän koulu

Mäntyrannan koulu syyskuussa 2024.

Aino Karhunsaari

Aino Juvani.

Aino Juvani (os. Karhunsaari, s. 16.10.1889 Muhos)

Aino Karhunsaari (myöh. avioliiton myötä Juvani) syntyi Muhoksella. Lokakuisen syntymäpäivänsä mukaisesti, syksyiseltä ja synkältä ehkä näytti tyttären tulevaisuus, mutta Hän, joka jakaa ihmisonnen ja elämän kohtalot, oli määrännyt toisin. Hän oli tuon varattomassa kodissa syntyneen pikku-Ainon eväskonttiin pistänyt kumminlahjana voimakkaan tiedonhalun. Se vei Ainon ensiksi kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan Ponkilan kansakouluun. Koulusta hän suoriutui päästötodistukseen kirjatuilla hyvillä arvolauseilla.

Vähävaraisen kodin lapsena Ainolla ei ollut mahdollisuutta jatkaa kansakoulun jälkeen opintoja, vaan hänen oli lähdettävä kotoaan, ansaitsemaan leipänsä palvelijana. Opinhalu ei suinkaan kuitenkaan ollut Ainolta kadonnut, vaan hän jatkoi palvelijana ollessaan työpäivien jälkeen itseopiskelua. Täytettyään 18 vuotta hän haki ja pääsikin Raahen seminaarin oppilaaksi.

Aino valmistui opettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1912. Kuinka ollakaan, juuri tuolloin samana vuonna avautui hänen omassa kotikylässään Muhosperän kansakoulussa opettajan paikka. Aino haki tuota paikkaa ja tuli luonnollisestikin valituksi.

Opettajana Aino Juvani oli tunnollinen ja ahkera. Hänen johdossaan koulutyö menestyi. Hänen oppilaissaan heräsi rakkaus sekä koulunkäyntiin että opettajaan. Mielellään riensivät lapset kouluun, kun tiesivät Aino Juvanin heitä siellä odottavan ja heidän vanhempansa saattoivat lapsensa koulutielle kiitollisin katsein ja siunaten. Opettaja Juvanin kannustimena opettajatyössään oli rakkaus lapsiin ja kotiseutuun, joka onkin arvokkain lahja, minkä onnetar voi opettajalle antaa.

Aino Juvanin hoidossa Muhosperän koulun talous pysyi tasapainossa. Hän osasi koulunsa sieluna käytännöllisesti ja säästäväisesti, yhdessä koulun johtokunnan kanssa, hoitaa koulutalon ja sen talousarviot. Niinpä kunnanisät saattoivat aina hyväksyä Muhosperän koulun hyvin perustellut ehdotukset ja pyynnöt. Aino Juvanin aikana Muhosperän koulutalo oli Muhoksen kauneimpia ja parhaiten hoidettuja koulutaloja.

Opettajan toimensa ohella Aino Juvani osallistui monenlaisiin rientoihin ja yleisiin sivistysharrastuksiin, kuten Marttayhdistyksen toimintaan. Hän toimi pitkään Ylikylän Martta-yhdistyksen kirjurina ja puheenjohtajana. Hän oli innokkaasti mukana myös lotta- ja nuorisoseuratyössä. Hän piti eri yhdistysten juhlissa ja kokouksissa lukemattomia suuntaa osoittavia ja kasvattavia esitelmiä, sekä lausui runoja.

Kaikessa työssään Anna Juvanilla oli pyrkimyksenään ja päämääränään kansan syvien rivien kohottaminen korkeampaan henkiseen ja taloudelliseen elämään.

Aino Juvani koki 4.9.1922 ikävän yllätyksen, kun häneltä varastettiin koulutiloissa peräti 1 000 markkaa rahaa. Tapaus ylitti uutiskynnyksenkin. Varkaan tavoittaminen oli hyvin helppoa, sillä hän oli paikkakunnalla asuva itsellisnainen, joka kyseisenä päivänä oli käynyt koululla.


Muhosperän koulu
Muhosperän koulu
Muhosperän koulu
Muhosperän koulu

Mäntyrannan koulu syyskuussa 2024.

Lähteet Käytetyt lähteet.