Muhoksen kansakoulut - alkuajat ja alkuaikojen opettajat

Kylmälänkylän kansakoulu vuonna 1925.

3) Kylmälänkylän - Tapanilan kansakoulu

Muhoksen kunnan kolmas kansakoulu perustettiin Kylmälänkylään. Kuntakokous päätti 27. päivänä helmikuuta vuonna 1888 ilman minkäänlaista vastustusta perustaa kaukana kirkonkylästä olevaan kylään kansakoulun. Kylmälänkyläläiset velvoitettiin huolehtimaan koulunsa lämmityksestä.

Kylmälänkylän kansakoulu aloitti Kylmälänkylällä vuokratiloissa, Jaakko Yli-Kärsämän talossa, syksyllä vuonna 1888. Vuokraa maksettiin sata markkaa vuodessa. Näissä tiloissa koulu toimi vuoteen 1897 saakka, jolloin koulu sai oman rakennuksen Tapanilan maalta. Kylmälänkylän kouluasian ajamisessa teki maanviljelijä Matti Kärsämä epäitsekästä ja uhrautuvaa työtä.

Aloituslukuvuonna koulua kävi 14 poika- ja 9 tyttöoppilasta. Se oli siten pienin Muhoksen kansakouluista. Siksi jotkut kuntalaiset vaativat koko koulun lakkauttamista ja kuntakokous päättikin lakkauttaa koulun. Nyt taas puolestaan toiset kuntalaiset valittivat tällaisesta päätöksestä ja loppujen lopuksi Kylmälänkylän kansakoulu sai jatkaa toimintaansa.

Kylmälänkylän kansakoulua moitittiin vuonna 1939 oudosta säästämisestä, sillä se oli Muhoksen ainut sellainen kansakoulu, jonka yhteyteen ei ollut järjestetty koulukeittolaa. Opettajaankaan ei samana vuonna oltu tyytyväisiä. Hänestä oli tehty kantelu kouluhallitukselle, joka oli antanut opettajalle varoituksen. Yksi kylän suureläjistä oli niin tyytymätön opettajaan, että järjesti lapsensa toisen koulupiirin kouluun.

Kylmälänkylän kansakoulun nimi muuttui kesällä 1956 koululle valmistuneen, uudisrakennuksen yhteydessä Tapanilan kansakouluksi. Tosin, koulu oli sijoittunut Tapanilan maalle jo vuonna 1897 ja siitä sen mukaisesti oli jo yleisesti käytetty nimitystä Tapanilan kansakoulu.

Uudessa koulussa oli kaksi luokkahuonetta, joissa toisessa olivat luokat 1 - 2 ja toisessa 3 - 6. Koulun toisessa päässä oli voimistelusali. Rakennuksessa oli myös asunto vahtimestari-keittäjälle.

Tapanilan koulussa oppilaat saivat syödäkseen lämpimän aterian, joka tavallisimmin oli keitto. Keittoina oli maitopottuja, makkarapottuja, hernekeittoa, lihakeittoa ja tukkivelliä. Tukkivelli oli tehty suorista makaroneista, jotka oli keitetty maitoon ja suurustettu. Kouluruokiin lukeutui myös marjapuuro, jota valmistettiin oppilaiden kouluun tuomista puolukoista. Maidon ja leivät oppilaat toivat koululle mukanaan itse.

Tapanilan kansakoulu lopetti toimintansa vuoden 2019 lopussa.

Kylmälänkylän kansakoulut

Kylmälänkylällä toimi enimmillään 1950-luvulla neljä kansakoulua: Tapanila, Huikola, Saarela ja Pettäikkö. Koulujen suuri määrä perustui siihen, että Kylmälänkylän kerrotaan olevan koko Suomen pisin kylä. Kylän läpi kulkee puolestaan Suomen pisin kylätie. Se alkaa Valtatie 22:n risteyksestä ja jatkuu edelleen Vaalaan ja Pelsonkylään. Tiellä on mittaa 51 km. Asutuksen jakautuminen tasaisesti molemmin puolin kylätietä selittänee myös kyläkoulujen määrän aikoinaan Kylmälänkylän alueella.

Yksi toisensa jälkeen Kylmälänkylän kansakouluja oppilaiden vähetessä lakkautettiin. Ensimmäisenä lakkautettiin Pettäikön kansakoulu vuonna 1961, jota seurasivat Huikolan kansakoulu 1971 ja Saarelan kansakoulu 1978. Viimeisenä lakkautettiin Tapanilan kansakoulu vuonna 2019.

Kansakoulun lukukirja

Lasten kolmas lukukirja. Tekijät: Usko Laukkanen, Engun Rauhamaa, Urho Somerkivi. Otava 1972. - Ilomantsin Museosäätiö. Möhkön ruukkimuseon kokoelma M.

Kylmälänkylän kansakoulun opettajia

Opettajat vaihtuivat alkuvuosina Kylmälänkylän kansakoulussa varsin tiuhaan.

Ensimmäinen opettaja oli Antero Tolkki 1888 - 1890. Sitten seurasivat Antti Paasonen 1890 - 1893, Matti Lakanen-Kotkavuori 1893 - 1894, Kustaa Lindén 1894 - 1895, Frans Aleksanteri Laurin 1895 - 1902, N.N. Planting, Suleima Sirenius, Maria Lappalainen 1902 - 1906, Tuomas Keränen 1906 - 1922, Aili Vintter 1922 - 1923, Virginia Ollila 1923 - 1924, Jenny Kinnunen 1924 - 1925.

Muita opettajia: Matti Suorsa, Antti Myllyoja (s. 27.4.1881), Kustaa Anselmi Louhimo. Aili Amalia Winter 1925 alkaen väliaikainen opettaja. Emmi Isalo, apuopettaja 1922 -. Kiertokoulun opettajatar Lyydia Ahola 1920 -. Agatha Niskanen 1920 -. Wirgiinia Ollila 1923 -.

Opettajatar Olga Josefiina Kosonen. Hänelle myönnettiin vuonna 1927 400 markan suuruinen apuraha osanottoa varten Heinolan seminaarilla pidettäviin luentokursseihin.

Vieno Porola 1950-luku -. Hän oli lempeä ja esikuvallinen opettaja. Koskaan hän ei korottanut ääntään yhdellekään oppilaalle, vaikka siihen olisi voinut olla tarvettakin.

1950-luvun lopulla yläluokkien opettajana Ollila, joka piti luokassa kuria yllä liian kovilla otteilla.

Martti Saukkonen, isokokoinen ja punatukkainen mies. Hän toimi opettajana Tapanilan kansakoulussa Pentti Nikulan jälkeen 1960-luvun tienoilla.

Antti Paasonen.

Antti Paasonen (10.4.1858 Utajärvi - 29.4.1939 Oulu)

Saatuaan päästötodistuksen Jyväskylän seminaarista vuonna 1890, Paasonen toimi opettajana Kylmälänkylän kansakoulussa vuoteen 1893 saakka. Sitten hän siirtyi opettajaksi Tyrnävän Ängeslevän kouluun, jossa toimi yhtäjaksoisesti eläkkeelle jäämiseensä saakka vuoteen 1923. Viimeisenä toimivuotenaan hän oli myös lyhyen aikaa v.t. kansakouluntarkastajana Oulussa.

Tyrnävällä Paasonen oli monien noiden aikojen opettajien tapaan mukana oman toimensa ohella lukemattomissa tehtävissä, lukkarista kunnanvaltuuston puheenjohtajaan, pankissa, kinkereillä ja kirkossa saarnaajana, lukuisissa lautakunnissa jne.

Suomen lasten lukukirja. Tekijät: Maija Karma, Antero Valtasaari, Kaisa Hälinen. WSOY 1954. - Ilomantsin Museosäätiö. Möhkön ruukkimuseon kokoelma M.

Kustaa Anselmi Louhimo.

Kustaa Anselmi Louhimo (ent. Lindén) (s. 18.8.1863 Tyrväntö)

Kustaa Anselmi Louhimo tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1889. Louhimo suoritti kelpoisuustutkinnon opettajan virkaan Sortavalan seminaarissa vuonna 1894. Kylmälänkylän kansakoulussa hän toimi opettajana vuosina 1894 - 1895.

Frans Aleksanteri Laurin (s. 25.2.1864 Haapavesi)

Frans Aleksanteri Laurinin tie opettajaksi Kylmälänkylän kansakouluun ei ollut ihan tavanomainen, kaikkea muuta. Hän oli kanttoriurkurina vuosia suuressa maailmassa, Amerikassa asti, ja tuli sieltä pienen pohjoissuomalaisen syrjäkylän kansakoulun opettajaksi.

Laurin kävi Oulun suomalaista yksityislyseota ja suoritti kanttoriurkuritutkinnon vuonna 1885 sekä hankki myöhemmin kansakoulunopettajan pätevyyden. Toimittuaan kanttoriurkurina Laukaassa jonkun aikaa, hän siirtyi Amerikkaan Calumetissa asuvien suomalaisten kutsusta lastenopettajaksi. Siellä hän toimi myöskin Suomi Synodin ja Kansallis-Seurakunnan kanttoriurkurina vuoteen 1894.

Palattuaan Suomeen vuonna 1895, Laurin tuli opettajaksi Muhoksen Kylmälänkylän kansakouluun, jossa toimi vuoteen 1902 asti. Sen jälkeen Laurin siirtyi Oulujoen Kiviniemen kansakouluun, josta siirtyi eläkkeelle vuonna 1921.

Tuomas Keränen.

Tuomas Keränen (17.12.1877 Ristijärvi - 18.6.1930 Rovaniemi)

Tuomas Keränen valmistui opettajaksi Kajaanin seminaarista vuonna 1905. Kylmälänkylän kansakoulussa hän oli opettajana neljätoista vuotta.

Tyynenä ja tasaisena luonteena Keränen saavutti työssään vanhempien luottamuksen ja lasten rakkauden. Hänellä oli myös aikaa ja harrastusta moniin muihin toimiin koulun ulkopuolella. Monien muiden Muhoksen opettajien lailla Keränenkin oli opettajan toimensa ohella vakuutusalalla toimivan Suomi-yhtiön asiamies. Keränen oli myös innokas urheilu- ja suojeluskuntamies.

Tuomas Keränen kuoli sydänhalvaukseen vain 52-vuotiaana.

Viides lukukirjani. Tekijät: Olavi Vikainen, Antero Valtasaari, Inkeri Vikainen os. Laurinen. WSOY 1966. - Ilomantsin Museosäätiö. Möhkön ruukkimuseon kokoelma M.

Pentti Nikula (s. Kemi)

Pentti Nikula tuli opettajaksi Tapanilan kansakouluun syksyllä 1958. Hän oli juuri valmistunut opettajaksi. Nuoruudessaan koripalloa pelannut Nikula oli pitkänhuiskea ja hyvin urheilullinen, suorastaan urheiluintoinen tyyppi. Hän oli ihanneopettaja tuon ajan poikalapsille, joista useat harjoittivat erilaisia urheilun lajeja hiihdosta yleisurheiluun. Hänen aikanaan Tapanilan koululla pelattiin talvisinkin välitunneilla jalkapalloa. Luonnollisestikin hiihtoladut kiersivät koulua ja kutsuivat alati sivakoimaan. Leikkisänä ihmisenä Nikula osallistui usein välitunneillakin oppilaittensa kanssa lumisotiin, jalkapalloon ja muihin touhuihin.

Yleisurheilu oli noina aikoina kunniassaan ja oppilaat harrastivat vastarakennetulla urheilukentällä Nikulan opastuksella kaikkia lajeja, he hyppäsivät pituutta ja korkeutta, työnsivät kuulaa ja juoksivat. Lajivalikoimassa oli tietenkin mukana myös perinteinen kouluvoimistelu, jota harjoitettiin koulun voimistelusalissa. Siellä olivat rekki, matot ja käydet kattoon kiipeämistä varten. Harjoitusohjelmaan kuuluivat kuperkeikat ja voltit, kiepit ja leuanvedot.

Pentti nikulan aikana oppilaat olivat hyväkuntoisia. Pojista kaikki vetivät vähintäänkin 10 leukaa ja parhaat jopa 20.

Pentti Nikula ei ollut innostava opettaja vain urheilussa, vaan hän sai oppilaansa mukaan myös varsinaisiin lukuaineisiin, uskontoon, lukemiseen, maantietoon, laskentoon, piirustukseen ja myös käsitöihin. (Aarne Oikarinen: Vilukylästä lääkäriksi)

Käytetyt lähteet.