Muhoksen kansakoulut - alkuajat ja alkuaikojen opettajat
Lehtileike, Opettajain lehti 1939 NO 22.
16) Pohjolan Poikakodin kansakoulu
Muhoksen kansakouluihin lukeutui myös Pohjolan Poikakodin oma, yksityinen kansakoulu. Siellä alkoi kansakouluopetus heti, kun laitos sijoittui
Muhokselle vuonna 1915. Poikakodin kansakoulu käsitti apukoulun, ala- ja yläkoulun sekä jatkoluokat. Poikakodin pojista yhdeksän
kymmenestä oli ikänsä puolesta kouluvelvollisia. Koulutyö tehtiin erillisen rakennuksen, Opistolan asianmukaisissa tiloissa.
Yksi merkittävimpiä Pohjolan Poikakodissa tapahtuneista alkuaikojen uudistuksista oli uuden kansakoulurakennuksen käyttöönotto 24.10.1923.
Kansakoulun lukukirja III osa. Tekijät: Hilja Huntuvuori, K.A. Horma, Emil Arvi Saarimaa. WSOY 1957. -
Ilomantsin Museosäätiö. Möhkön ruukkimuseon kokoelma M.
Poikakodin kansakoulun opettajia
Opettajiksi Pohjolan Poikakodin kansakouluun haettiin nuorison kasvatustyöhön innostuneita, kristillismielisiä opettajia.
Opettajan toimen ohella heidän tuli avustaa johtajaa kansliatyössä. Palkkaetuina tointa seurasi asunto, kamari ja keittiö,
lämpö ja valo, pieni kasvitarhamaa ja rahapalkkaa 1 250 markkaa kuukaudessa. Kesälomaa oli yksi kuukausi.
Opettajatar Hanna Heikkinen. Vuonna 1937 hän esitelmöi Oulun ympäristön opettajayhdistyksen syyskokouksessa, joka pidettiin
Pohjolan Poikakodissa. Hän selvitteli sitä, millaista on kansakouluopetus kasvatuslaitoksessa ja rinnasti sen tavalliseen kansakouluun.
Opettajatar Cecilia Silja Siltanen, ainakin 1920-luvulla. Hän oli Poikakodin johtajan, Yrjö Siltasen vaimo. Kansakoulun vakinaiseen henkilöstöön kuului tuolloin kaksi opettajatarta.
Vuonna 1925 Cecilia Siltanen sai sosialiministeriön lastensuojelutoimiston apurahan, 2 000 markkaa, jonka turvin hän osallistui Tanskan Kristianiassa
pidettyyn, kansainväliseen lastensuojelukokoukseen.
Opettaja Johannes Heikkinen, ainakin vuosina 1936 - 1937. Johannes Heikkinen totesi esitelmässään, että Poikakodissa kansakoulun jatkokoulu voitiin
suorittaa paljon täydellisemmin, kuin tavallisissa kouluissa, koska oppilailla teoreettisen opiskelun ohella oli erittäin hyvä tilaisuus
tutustua käytännölliseen opiskeluun.
Opettajatar Anni Kananen, ainakin vuonna 1929.
Impi Pohjola
Pohjolan Poikakodin kansakoulun pitkään palvelleita opettajattaria oli Impi Pohjola. Tasan 32 vuotta kestänyt viranhoito Poikakodin
kansakoulunopettajana ilman virkavapautta oli merkillepantava suoritus. Poikakodin taholta arvioidaan, että ainakin tuhat oppilasta
kulki tehtävälleen antautuneen opettajatar Pohjolan opetuksen kautta.
Toivola-koti avattiin maaliskuussa 1926 ja tuolloin Impi Pohjola nimitettiin sen v.t. johtajattareksi.
Noina aikoina opettajattaret lausuivat hyvin usein juhlatilaisuuksissa runoja, eikä Impi Pohjola tässä suhteessa tehnyt poikkeusta.
Hän piti myös usein juhlissa kohottavia ja arvokassisältöisiä juhlapuheita.
Suomen Yleisradion Oulun paikallisaseman lähetyksessä Impi Pohjola kertoi 26.11.1933 Pohjolan Poikakodin vaiheista.
Alusta alkaen, jo ennen oppivelvollisuuslain voimaantuloa
aloitettua, kansakoulun oppimäärän mukaista opetusta annettiin Pohjolan Poikakodissa myös 1950-luvun puolivälin jälkeen.
Esimerkiksi vuonna 1969 Pohjolan Poikakodissa työskenteli 3 kansakoulunopettajaa. Poikakodin kansakoulun opetussuunnitelma
noudatti tarkkailukoulujen opetussuunnitelmaa. Tästä syystä kansakoulunopettajien toimet muutettiin erityisopettajien toimiksi, mikä
edellytti toimessa jo olevilta pätevyyden hankkimista. Kun Pohjolan Poikakodin kansakoulu siirtyi 1970-luvun puolivälissä
peruskoulujärjestelmään, oli koulussa viisi pätevää erityisopettajaa.
Vanha kansakoulun opetustaulu: Amerikkalainen, australialainen, eurooppalainen, afrikkalainen ja aasialainen - Kuva Copyright
© Nurmeksen museo - Creative Commons.
Käytetyt lähteet.
