Muhoksen kansakoulut - alkuajat ja alkuaikojen opettajat
9) Huikolan kansakoulu
Yhdeksäs kansakoulu Muhoksella oli Huikolan supistettu kansakoulu Kylmälänkylässä. Se aloitti toimintansa vuonna 1923.
Huikolan kansakoulullakin vietettiin vuosien mittaan monenlaisia juhlia. Keväällä 1924 juhlittiin äitienpäivää.
Tuolloin koulun pienehköt tilat täyttyivät tilaisuuteen kunniavieraiksi kutsutuista äideistä sekä muista juhlavieraista ääriään myöten täyteen.
Ohjelmassa oli rouva Katri Heinosen juhlittaville äideille omistettu puhe, kansakoululaisten lauluesityksiä opettajatar, neiti Saimi Salmelan johdolla,
oppilaiden runonlausunto-, leikki- ym. esityksiä, kuvaelma ja yhteislaulua. Väliajalla oli yhteistä kodikasta seurustelua sivuhuoneeseen katetun
kahvipöydän ääressä. Rouva Heinosen lausuttua loppusanat, alettiin palailla juhlilta kotia virkistynein mielin jatkamaan äitien huomaamatonta
mutta paljon vaativaa kotiaskartelua.
Lukutunnin kirja IV. Lukemisen oppikirja kansakoulun IV tai III luokalle. Tekijät Paavo Kuosmanen, Eero Salola, Otro Kontturi.
Valistus 1961. - Kuva Ilomantsin Museosäätiö. Möhkön ruukkimuseon kokoelma M.
Huikolan koulun uusi koulurakennus valmistui vuonna 1956.
Huikolan vaalipiirin ensimmäisen auton 1950-luvulla hankki omistukseensa Huikolan kansakoulun opettaja.
Sähkövalo tuli Huikolan koululle 1950-luvun alkupuolella.
Myös ensimmäinen televisio Huikolassa oli 1960-luvun alkupuolella opettajalla. Opettaja oli noihin aikoihin
Huikolassa suuri auktoriteetti ja hänen tekemisiään seurattiin tarkasti ja suurella kunnioituksella.
Huikolan kansakoulussa kaikkien maamme kansakoulujen lailla odotettiin kevätlukukauden loppumista ja kevätjuhlaa.
Suvivirsi painui lähtemättömästi oppilaitten luihin ja ytimiin ja herkisti aistimaan kesän läheisyyden.
Kunnanvaltuusto päätti
lakkauttaa Huikolan kansakoulun keväällä 1971.
Huikolan kansakoulun opettajia
Ensimmäinen opettaja oli neiti Sanni Niemelä, hänen jälkeensä seurasi neiti Eeva Määttä Oulusta.
Muita opettajia: Beda Kärkkäinen 1923 -. Väliaikainen opettaja Helvi Sylvia Korhonen 1925 -. Aili Winter 1926 -. Siiri Aino Kainulainen 1927 -. Iines Katariina Kela 1939 -.
Veistonopettaja, maanviljelijä J.P. Keränen 1927 -. Väliaikainen opettaja Saimi Salmela 1923 -. Veistonopettaja, puuseppä Juho Hauru 1924 -.
Rauha Heikura - 1950-1960-lukujen tienoilla. Häntä kutsuttiin pikku-Akiksi tai pelkästään Akiksi. -
Noina aikoina alaluokilla opettajana Katri Jokikokko. - Kuten opettajana koululla toimivat myös Raija Jurvakainen
ja Seija Lappalainen, joka oli nuori ja notkea kuin pajunvitsa. - Opettajiin lukeutui myös Ensi Tapio, jota Ensi-Kopsaksi kutsuttiin.
- Veikko Lilja, jolla oli tiukat kasvatusmetodit ja jonka tavaramerkki oli karttakeppi. - Kemppainen, naisopettaja Iittalasta. -
Lea Myllyselkä. - Iikka Rekinen, veistonopettaja.
Lauri (Lasse) Koivurova (s. Tornio)
1950-luvulla Lasse Koivurova valmistui Oulun opettajakorkeakoulusta opettajaksi.
Sitten hän aloitti vuonna 1956 opettajan toimensa Huikolan kansakoulun yläluokkien opettajana.
Häntä kutsuttiin Ukoksi.
Lasse Koivurova oli kielimiehiä. Nuoruutensa työvuosina hän oli saavuttanut hyvän ruotsin kielen taidon.
Huikolan kansakoululla hän opettajan toimensa ohella opiskeli ranskaa, esperantoa ja englantia.
Englantia hän opiskeli tilaamastaan Observer-lehdestä.
Lasse Koivurova oli myös urheilumiehiä. Hänen nuoruutensa urheilulajeja olivat nyrkkeily ja painonnosto.
Hän harrasti myös kalastusta ja "oli suhteellisen ahnas käymään metsälläkin". Hän palasi joskus metsäretkiltään isoa metsoa kantaen.
Hyvin säästäväinenkin Lasse Koivurova oli. Pullansiivuista hän leikkasi niin ohuita, että niiden
läpikin saattoi nähdä.
Vanha kansakoulun opetustaulu: Suomalainen professori Taav. Laitinen on tutkinut 5,845 perheen lapset,
saadakseen selville, millaisia perinnöllisiä vaikutuksia juovutusjuomain käytöllä on maassamme. Tutkimusta
toimitettaessa kuoli 100:a lasta kohti raittiiden perheissä 13, kohtuullisten lapsista 23 ja juomarien lapsista 32.
- Kuva Copyright
© Nurmeksen museo - Creative Commons.
Kylmälänkylän kansakoulut
Kylmälänkylällä toimi enimmillään 1950-luvulla neljä kansakoulua: Tapanila, Huikola, Saarela ja Pettäikkö. Koulujen suuri määrä perustui siihen,
että Kylmälänkylän kerrotaan olevan koko Suomen pisin kylä. Kylän läpi kulkee puolestaan Suomen pisin kylätie.
Se alkaa Valtatie 22:n risteyksestä ja jatkuu edelleen Vaalaan ja Pelsonkylään. Tiellä on mittaa 51 km.
Asutuksen jakautuminen tasaisesti molemmin puolin kylätietä selittänee myös kyläkoulujen määrän aikoinaan Kylmälänkylän alueella.
Yksi toisensa jälkeen Kylmälänkylän kansakouluja oppilaiden vähetessä lakkautettiin.
Ensimmäisenä lakkautettiin Pettäikön kansakoulu vuonna 1961, jota seurasivat Huikolan kansakoulu 1971 ja Saarelan kansakoulu 1978. Viimeisenä lakkautettiin
Tapanilan kansakoulu vuonna 2019.
Raahen seminaari, josta monet Muhoksen kansakoulujen opettajat valmistuivat opettajaksi.
Raahen seminaari on yksi 1800-luvun lopulla Suomeen rakennetuista opettajaseminaareista. Suomen ensimmäinen seminaari rakennettiin vuonna
1863 Jyväskylään ja sen jälkeen rakennettiin neljä muuta seminaaria. Vuonna 1890 opettajien, jotka halusivat nostaa pätevyyttään oli hankittava seminaaritutkinto.
Uusi sääntö lisäsi seminaarien kysyntää. Tästä syystä perustettiin neljä muuta seminaaria, mukaan lukien Raahen naisten seminaari.
Raahen seminaari toimi vuosina 1896-1971. Kun seminaari suljettiin, sieltä oli valmistunut 3 177 opettajaa. (Raahe Guide)
- Kuvaaja Soile Tirilä, kuva Museovirasto.
Käytetyt lähteet.