SUSIUUTISIA AIKOJEN TAKAA

Susiuutiset 1930-luvulta ovat värikästä luettavaa. Ajat olivat toiset ja uutisia lukiessa tuntuu siltä, että toisenlaisia olivat sudetkin kuin nykypäivän sudet. Nehän rynnivät tuolloin suorastaan pirtteihin asti eivätkä laisinkaan ujostelleet liikkumista ihmisten ilmoilla. Toisenlaisia olivat tuolloin susijahditkin, joista lukemattomat uutiset kertoivat. Niistä yksi erikoisimmista on esitelty tämän sivun viimeisessä uutisessa.

Lapissa aloitetaan suuri susijahti

Valtiovallan tukemana aiotaan susista tehdä loppu - Ivalossa sunnuntaina suuri asiaa käsittelevä kokous.

Sunnuntaina pidettiin Ivalossa suuri susikokous, jossa Lapin lääninhallitus, Taka-Lapin nimismiespiiri, poropaliskunnat ja riistanhoitoyhdistykset olivat edustettuina. Kokouksessa päätettiin viranomaisten toimesta ja tukemina ryhtyä suureen sudenpyyntiin nimismiespiireittäin.

Nimismiehet toimivat pyynnin johtajana ylimpänä johtajanaan Inarin piirin nimismies. Koko Taka-Lappi jaetaan pyyntipiireihin, jotka ovat samat kuin poropaliskuntien alueet. Kuhunkin piiriin tulee kaksi vakinaista sudenpyytäjää, jotka johtavat ja opastavat paikallista väestoä pyynnissä. Pyydystysvälineinä käytetään myös myrkkyä ja rautoja, jotka kustantaa valtio.

Ja kesällä järjestetään suuria sudenajoja. Tarkoituksena on kerta kaikkiaan tehdä loppu maanvaivaksi muodostuneista susista.

Mainittakoon, että heti sunnuntain susikokouksen jälkeen jaettiin Inarin piiriä varten 1 500 myrkkykapselia ja 40 kpl sudenrautoja. (Warkauden Lehti NO 134 1938)

Vanhassa uutispiirroksessa tutkitaan sudenjälkiä hangella.

Lapin susille tarjotaan 700 mg:n suuruisia myrkkyannoksia

Eräissä sanomalehdissä Lapissa kuluvan vuoden aikana toimeenpantavasta sudenpyynnistä olleissa reportteriselostuksissa on näkynyt tietoja, että valtion toimesta sudenpyytäjille hankitut myrkyt olisivat tehottomia ja annokset liian pieniä.

Metsästyksenvalvoja on halunnut sen johdosta huomauttaa, että tehokkain petoeläinten pyyntiin käytetty myrkky on mahdollisimman puhdas strykniininitraatti, joka tappaa ihmisenkin jo 30 mg:n suuruisena annoksena. Esim. Venäjällä käytetään sudenmyrkyissä 360 - 420 mg:n annoksia ja meillä on käytetty viime keväänä 500 mg sisältäviä kapseleita.

Kuluvana vuonna on kuitenkin myrkkyannokset lisätty 700 mg:n suuruisiksi lasi- ja vahakapseleihin jauhettuna, yhden annoksen riittäessä 20 - 30 sudelle. Myrkky on suoraan alan parhaista valmistustehtaista Englannista tilattu. Toinen asia on, onnistutaanko kapselit asettamaan niin varovasti, ettei vierasta makua tai hajua jää syöttiin. (Ylä-Vuoksi N:o 9 1939)

Sudenpesä Särkijärvellä. Kuvaaja U. Pekka Kinnunen, kuva Copyright Suomen Metsästysmuseo.

Susia siellä ja täällä

Aika-ajoin susia tuntui lehtiuutisten mukaan suorastaan kuhisevan eri puolilla Suomea. Tuolla ne tunkivat pihapiiriin ja olivat hyökkäämässä tyttösten kimppuun, toisaalla ne kiertelivät yökausia tallien ja navettojen ympärillä. Uutinen valaisee ajan susioloja näin:

Viime päivinä on maassamme liikuskellut muutamilla seuduilla susia. Niinpä tapasi jokin aika sitten muuan maanviljelijän poika suden Enon Luhtapohjassa, ja viime lauantaina yritti peto hyökätä Oulun läänin Pyhäjärvellä parin tyttösen kimppuun. Se sai kuitenkin pian kuolemansa talon isännän aseesta.

Viimeisimpiä tietoja on, että susi sunnuntain seuduissa liikkui Kurussa, josta se on vaeltanut Pohjois-Pirkkalan läpi Tottijärvelle, jossa se parin viime päivän aikana on liikuskellut rohkeasti aivan ihmisasuntojen lähellä. T.k. 11 päivän vastaisena yönä söi se suihinsa Sorvankylän Katajiston talon koiran, josta seuraavana aamuna tavattiin vain verisiä jätteitä.

Sen lisäksi susi on rohkeasti ahdistellut muittenkin talojen koiria sekä öiseen aikaan kierrellyt navettain ja tallien ympäristöillä.

Muudan nainen oli sanotussa Sorvankylässä luullut sutta koiraksi ja ryhtynyt leikillään nakkelemaan sitä lumipalloilla, mutta kun eläin ei ollut tästä millänsäkään, huomasi nainen asian oikean laidan ja lähti kiireen kaupalla pakoon.

Tottijärvellä näki eräs isäntä suden äkkiä metsästä hyökkäävän hänen turviinsa pakenevan koiran jäljessä. Susi riensi kuitenkin takaisin metsään miehen nähtyään. (Uusi Aura NO 13 1033)

Mestariampuja - 136 sutta yhdellä kertaa

Venäjältä kantautuvat susiuutiset tiesivät kertoa valtavista susilaumoista ja uskomattomista susikaadoista!

...junan jäätyä Venäjällä lumen vuoksi jumiin, alkoi kuulua ensiksi heikkoa, sitten lujempaa, kauheaa, pitkäveteistä ulvontaa. - Susia! Satamääräisinä ne lähenemistään lähenivät. Bordeverty (uutisen mestariampuja) kaivoi matkatavaroittensa joukosta esille kaksi kivääriä, latasi ne sekä aukaisi - kanssamatkustajiensa kauhuksi - rauhallisena vaunun ikkunan.

Säännöllisin väliajoin pamahti laukaus laukauksen jälkeen. Aamun valjetessa tuli pelastus apujunan muodossa. - Lumikentältä löytyi 136 kuollutta sutta kuulanreijät silmien välissä. (Lapin Kansa NO 57 1929)

Inarin nimismies esittelee komeaa sudentaljaa. Kuvaaja Tauno V. Mäki vuonna 1951, kuva Copyright Suomen Metsästysmuseo.

Yleinen susijahti Lapissa

Inarissa, Enontekiöllä, Utsjoella ja Petsamon korpimailla on liikkeellä harvinaisen paljon susia. Tämä on todettu paitsi jäljistä myös siitä, että porokarjoissa on paljon raadeltuja yksilöitä. Sudet ovat todennäköisesti tulleet rajan takaa Venäjältä ja Norjasta. Viranomaiset ovat päättäneet järjestää yleisen susijahdin tämän kuun lopulla. Asiasta pidetään viranomaisten ja poromiesten yhteinen kokous lähiaikoina. (Warkauden Lehti NO 129 1938)

Urho Kekkonen susijahdissa - 100 sutta Inarissa

Urho Kekkonen oli sisäministerinä ollessaan niin innostunut susijahdeista, että lehtien uutisoinnin mukaan tärkeämmät asiat jäivät liian vähälle huomiolle, kun sisäministeri herraseurueineen oli vain susijahdeissa. Eräs uutinen noilta ajoilta:

Ministeri seuraa susijahtia. Uuden lumen tultua on Taka-Lapissa ryhdytty jatkamaan susijahtia. Ensimmäinen susi saatiin keskiviikkona valtion Englannista hankkimilla myrkyillä Petsamosssa. Sisäministeri Kekkonen, maaherra Hillilä ja valtion riistanhoidonvalvoja Klemola ovat Inarissa pyyntiä seuraamassa.

Eilen he kävivät Menesjärven seuduilla, missä sudet ovat viime päivinä tappaneet kymmenittäin poroja. Eräässäkin paikassa oli yhdessä kasassa toistakymmentä poronraatoa. Susijahtia johtavan Inarin piirin nimiesmiehen O. Nivannon arvion mukaan on yksin Inarin alueella noin 100 sutta, jotka ovat tappaneet useita satoja poroja. Suurimmassa susilaumassa arvioidaan olevan jälkien perusteella noin 20 sutta. (Vapaus NO 2 1939)

Susitalja. Kuva Copyright Suomen Metsästysmuseo.

Lapin susien "neljällä jalalla" näkeminen harvinaista

Vaikka Lapissa olikin muinoin joinakin aikoina runsaasti susia, oli suden näkeminen harvinaista. Tästä kertoo seuraava uutiskatkelma:

Yleensähän susi liikkuu kaiken lisäksi yöllä, joten sitä ei päivällä näekään. Eräs vanha lappalainen, Kaapin Jouni, sanoo eläissään pyytäneensä 17 sutta, muttei ole koskaan nähnyt sutta "neljällä jalalla", vaan aina kuolleena. Sudet hän kertoo pyytäneensä kaikki myrkyillä. Ampuma-aseen käyttö pimeässä olisikin vaikeaa. Talvisinhan Lapissa on kaksi pimeää vastakkain, eli myös päivät ovat pimeitä. (Vaasa NO 9 1939)

Susi vanhassa koulun opetustaulussa. Kuva Copyright Turun museokeskus.

Susia liikkeelllä itärajalla

Liikkuvat jo kylässä keskellä päivää.

Kuluvan talven aikana on Salmissa saatu kolme sutta ammutuksi. Kuitenkin näyttävät pedot yhä lisääntyvän ja käyvän entistä rohkeammiksi. Pari viikkoa sitten ryhtyi 5 - 6 päinen susilauma Uuksun kylän lähellä ahdistamaan erästä maantiellä ajavaa hevosmiestä. Nuoren hevosen avulla hän kuitenkin onnistui täyttä laukkaa ajaen pakenemaan muutaman kilometrin päässä olevaan kylään.

Viikko takaperin hyökkäsi susi keskellä päivää noin 10 kilometrin päässä Pitkästärannasta erään talon emännän kimppuun tämän mennessä noutamaan puita tuvan seinustalla olevasta halkopinosta. Susi sai purtua häntä käteen ja vasta emännän huudettua apua tuvasta saatiin susi karkoitetuksi.

Perjantaiaamuna ilmestyi pari sutta Salmin pitäjän keskuksessa olevaan Tuleman kylään. Siellä ne liikkuivat m.m. yhteiskoulun pihalla ja useiden muidenkin talojen läheisyydessä. Päivän kuluessa järjestettiin suojeluskuntalaisten toimesta susijahti, joka jatkui iltaan saakka.

Muissakin itärajan pitäjissä on susia kuluvan talven aikana tavattu runsaasti, mutta eivät ne missään muualla ole esiintyneet niin julkeasti kuin Salmissa. (Warkauden Lehti NO 18 1935)

Ministerit susijahdeissa

Sisäministeri Urho Kekkosen käyntiä Lapin susijahdissa seurasi ajan lehdistö valppaana, ja ulkoministerikin näytti olevan susien jäljillä. Tästä uutisoitiin mm. seuraavasti:

Joku aika sitten käväisi sisäministeri Lapin susia lahtaamassa. Tulokset olivat kuitenkin heikot, sillä sudet ovat aika veijareita piilottelemisen jalossa taidossa. Nyt lienee ulkoministeri (Eljas Erkko) puolestaan päättänyt asettaa Lapin sudet koville, sillä hänen lehtensä "Helsingin Sanomat" aikoo lähettää susien surmaksi lentokoneen.

Sieltä taivaan pilvien päältä sitten tärskähytellään irvisteleville pedoille lyijyä kuonoon. Mikäpä siinä. Aate on totisesti täysin edistysmielinen, joten edistysmielisen ministerin omistaman lehden ei tätä yritellessään ainakaan tarvitse pelätä, että häntä moisen takia soimataan vanhoillisuuden hapatuksesta.

Perässä nähdään. Emme pyri juuri missäkään asiassa tulevaisia profeteerailemaan, mutta vahvasti kumminkin epäilemme, että vesiperä siitä tulee kuin tuleekin mokomasta susijahdista. Sudet kyllä osaavat konstit lentopommituksia vastaan, vaikka niillä ei olekaan pommisuojia ja kaasunaamareita. (Turunmaa, Pakinaa eri nurkilta NO 23 1939)

Kolme sutta ammuttu lentokoneesta käsin

Maanantaina onnistui toisen Taka-Lapissa susijahdissa olevista armeijan lentokoneista ampua kolme sutta. Kone oli sanottuun aikaan pyyntilennolla ja tapasi tällöin Saariselän tunturimaastossa kuusipäisen susilauman.

Kone syöksyi heti petojen kimppuun lentäen matalalla, samalla kun konepistooli suunnattiin susia kohti. Pedot yrittivät luonnollisesti pakoon. Kuitenkin osui niistä kolmeen kuolettava luoti, kun taas loput pääsivät pakenemaan, (Warkauden lehti NO 36 1939)

1930-luvun kuorma-auto, jollaisella oltiin susijahdissa Sallassa. - Kuvaaja Augusta Olsson vuonna 1931, kuva Copyright Uudenkaupungin museo.

Ainutlaatuista sudenmetsästystä Sallassa

Sallassa tapahtui dramaattinen susijahti, josta ei jännittäviä käänteitä puuttunut. 30 miestä, kuorma-auto ja poliisi ampumassa pistoolillaan kiitävästä kuorma-autosta! Kuinka kaikki tapahtuikaan, selviää ajan uutisesta:

Ainutlaatuinen susijahti tiistaina Sallan-Kemijärven tiellä. Tällöin tiellä, noin 20 km Sallasta, sattui tapaus, joka lienee ainutlaatuinen maailmassa. Sallan ympäristössä viime viikkoina kierrellyt susi sai tällöin surmansa auton alla. Tapauksen kulku on seuraava.

Susi on parin viime viikon aikana kierrellyt aivan Sallan kirkonkylän liepeillä, noin parin kilometrin päässä. Sitä on ollut joka päivä ajamassa takaa runsaasti miehiä, niinpä oli tiistainakin sudenajoon lähtenyt kolmattakymmentä miestä. Kun metsissä on nykyisin paljon lunta, joten suden on siellä vaikea liikkua, lähti susi ajajiaan pakoon pitkin maantietä Kemijärvelle päin. Hukan päästyä noin 20 kilometrin päähän kirkolta, tuli sitä vastaan kauppias Fr. Kellokummun omistama kuorma-auto, jota ohjasi autonkuljettaja Eino Kylmäaho.

Susi kääntyi takaisin Sallaan päin, mutta autonkuljettaja lisäsi myöskin kaasua, muistaen isäntänsä leikillään antamaa ohjetta, että susi on ajettava yli vaikka metsässä!

Autossa ollut poliisikonstaapeli Kalila ampui autosta juoksevaa sutta taskuaseella 6 kertaa, yhdenkään laukauksen osumatta. Autonkuljettaja huomasi pian, että suden voimat rupeavat loppumaan ja vauhdin yhä kiihtyessä joutui peto noin kilometrin takaa-ajon jälkeen tappiolle ja jäi auton alle. Auto ruhjoi suden liikuntakyvyttömäksi ja konstaapeli Kalila päätti pedon matkan taskuaseellaan.

Susi oli iso, suuren bernhardilaiskoiran kokoinen, painaen 37 kiloa. Sen turkki oli harmaa ja erittäin hyvä.

Mainittakoon, että yliajo oli autonkuljettajalle tavallista onnellisempi, sillä "hurjastelunsa" palkkioksi saa hän valtiolta tapporahaa 500 markkaa, Sallan paliskunnan sudentappajalle lupaaman palkkion 3 000 markkaa sekä nahkasta arviolta 1 500 markkaa - eli yhteensä 5 000 markkaa. (Rovaniemi NO 11 1936)

Kuorma-autokuljettajan saama ansio sudentaposta oli aika huomattava. Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen mukaan vuoden 1936 rahamäärää 5 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2020 oli 2 015,27 euroa.