Kuva yllä Copyright © Tambako The Jaguar - Creative Commons.

KALLO JA HAMPAAT

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla - Copyright © Katie Collins

Välihampaat, poskihampaat, raateluhampaat

Kuvassa yllä vasemmalla suden kallo.

3) Välihampaat, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 4, eli yhteensä 8 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 4, eli yhteensä 8. Yhteensä välihampaita kummassakin leuassa siten 16.

4a) Alaleuan ensimmäinen, suurikokoinen poskihammas on raateluhammas. Näitä on alaleuassa molemmilla puolilla yksi, eli yhteensä kaksi - yläleuassa saman verran, eli yhteensä kaksi. Yläleuassa raateluhampaina eivät toimi ensimmäiset poskihampaat, vaan viimeiset välihampaat.

4) Poskihampaat, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 2, eli yhteensä 4 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 3, eli yhteensä 6. Yhteensä poskihampaita kummassakin leuassa siten 10.

Etuhampaat, kulmahampaat

Kuvassa yllä oikealla täytetty susi.

1) Etuhampaat - ylä- ja alaleuassa, kummassakin 6 etuhammasta.

2) Kulmahampaat - ylä- ja alaleuassa, kummassakin 2 kulmahammasta.

Kuuden etuhampaan rivistö sijoittuu suurten kulmahampaiden väliin. Ihmisellä etuhampaita on vähemmän, neljä kummassakin leuassa, eli yhteensä 8 - kun niitä sudella on 12.

Kuvasta erityisen selvinä erottuvat pitkät kulmahampaat

Sudella on näyttävät ja tehokkaat hampaat. Sen yläleuan kulmahampailla voi olla pituutta noin 23 - 25 mm ja alaleuan kulmahampailla vieläkin enemmän, jopa hieman yli 30 mm.

Sudella on 42 hammasta

Petoeläimillä on tyypillisesti 44 hammasta, mutta sudella niitä on 42. Petoeläinten tyypillisestä hampaistosta sudelta puuttuu yksi poskihammas yläleuan molemmilta puolilta. Vertailun vuoksi, ihmisellä hampaita on 32 - kun niitä puolestaan koiralla on saman verran kuin sudellakin, eli 42.

Hampaiden eriytyneitä tehtäviä

Petoeläinten ja sudenkin hampaiston muodostavat neljä erilaista hammastyyppiä, joilla kullakin on omat erityiset tehtävänsä.

Viidentenä erityisenä hammastyyppinä petoeläimillä ovat raateluhampaat, joista ne juuri ovat tunnettuja.

Etuhampaillaan susi irrottaa lihaa sopiviksi suupaloiksi, repien sitä sekä suoraan saaliista, että leikellen saaliseläimestään raateluhampaillaan repimiään palasia pienemmiksi etuhampaillaan.

Pitkät kulmahampaat ovat tarkoitetut saalistustilanteessa saaliseläimen kiinnipitämiseen ja surmaamiseen. Kulmahampaista onkin kehittynyt aikojen myötä hyvin voimakkaat saaliin kiinnipitoaseet.

Väli- ja poskihampaat yhdessä muodostavat ruoan hienontamiseen tarvittavan purumyllyn. Kaikkien hampaiden työskentelyä tehostaa leukojen suuri puruvoima.

Suden hammaskaava

Suden hammaskaava näyttää tältä:

E 3/3 - K 1/1 - V 4/4 - P 2/3

Etuhampaita 12. E=etuhammas, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 3, eli yhteensä 6 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 3, eli yhteensä 6. Yhteensä etuhampaita kummassakin leuassa siten 12. (Kuvassa numero 1).
Kulmahampaita 4. K=kulmahammas, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 1, eli yhteensä 2 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 1, eli yhteensä 2. Yhteensä kulmahampaita kummassakin leuassa siten 4. (Kuvassa numero 2).
Välihampaita 16. V=välihammas, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 4, eli yhteensä 8 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 4, eli yhteensä 8. Yhteensä välihampaita kummassakin leuassa siten 16. (Kuvassa numero 3).
Poskihampaita 10. P=poskihammas, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 2, eli yhteensä 4 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 3, eli yhteensä 6. Yhteensä poskihampaita kummassakin leuassa siten 10. (Kuvassa numero 4).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, suden kita - Copyright Sandor Nagy

Kuvasta erityisen selvinä erottuvat pitkät kulmahampaat.

Puruvoima

Suden leukojen puruvoimasta kertoo se, että se on lähes kaksi kertaa suurempi, kuin saksanpaimenkoiran puruvoima. Suuri puruvoima mahdollistaa saalistustilanteessa lujan otteen ja syödessä luiden tehokkaan murskaamisen.

Tarkkaa tietoa puruvoiman maksimaalisesta suuruudesta ei ole olemassa. Tarhaoloissa suoritetussa purutestissä susi puri voimalla 406 paunaa=184,16 kg/neliötuuma. Voidaan hyvin olettaa, että susi kykenee puremaan myös selkeästi suuremmallakin voimalla, kuin tässä suoritetussa testissä.

Tutustu koko eläinkunnan puruvoimiin ja purijakuninkaisiin!

Suden kallo ja luuranko.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Paul Allais

Raateluhampaat

Erityisesti tunnettuja petoeläimet ovat raateluhampaistaan, joilla susikin raadellen leikkelee saaliistaan lihat irti luista.

Kaikki suden hampaat eivät ole raateluhampaita, vaan raateluhampaita ovat vain ja ainoastaan tietyt hampaat: yläleuan viimeinen välihammas ja alaleuan ensimmäinen poskihammas. Nämä hampaat ovat kehittyneet muista hampaista poikkeaviksi, voimakkaiksi ja sahateräisiksi ns. raateluhampaiksi.

Viimeisen ylävälihampaan ja ensimmäisen alaposkihampaan korkeat nystyt, terävät päät ja särmikkäät reunat sopivat toisiinsa täydellisesti, ja ne toimivat tehokkaina lihanleikkureina. Ihmisellä nämä hampaat ovat matalat ja soveltuvat ravinnon hienontamiseen, eivät raatelevaan leikkaamiseen.

Susi on pitkäkalloinen

Susi on pitkäkalloinen - sen kallo on dolikokefaalinen. Kojootin ja suden kallot kuvissa sekä ylhäällä että alhaalla. Suden kallo on huomattavasti leveämpi, suurempi ja jykevämpi. Ylemmässä kuvassa kojootti vasemmalla - alemmassa edessä.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat kojootin ja suden kalloista Copyright Travis S.
*Ylin kuva kallosta Copyright J. Willard's Wolf Skull Information.