Pelastus

Kaikki päättyy aikanaan, tavalla taikka toisella. Niin päättyi Robinson Crusoenkin erakkoelämä kaukaisella paratiisisaarellaan. Eräänä päivänä Robinson heräsi sikeästä unestaan siihen, että Perjantai huusi laivan ilmestyneen saaren edustalle!

Mitenkään liian suoraviivaisesti ja yksinkertaisesti ei pelastuminenkaan tapahtunut, sillä ensiksi Robinson joutui valtaamaan laivan kapinoivilta merimiehiltä, jotka olivat olleet aikeissa jättää kapteeninsa Robinsonin saarelle, jota he olivat luulleet autioksi.

Lopulta koitti lähdön hetki. Robinson Crusoe otti saarelta lähtiessään muistokseen mukaansa ison, omatekoisen pukinnahkalakkinsa, päivänvarjonsa ja yhden papukaijoistaan. Hän jätti saaren joulukuun 19.päivänä, kuten laivan kirjat osoittavat, vuonna 1686, eleltyään siellä kaksikymmentäkahdeksan vuotta, kaksi kuukautta ja yhdeksäntoista päivää.

Pitkällisen matkan jälkeen Robinson Crusoe palasi takaisin Englantiin kesäkuun 11. päivänä 1687, oltuaan poissa kolmekymmentäviisi vuotta.

All Rights Reserved
*Kuvat Copyright © cigcardpix
Art used with permission.

Saari jää

Ylemmässä kuvassa Robinson on vielä saarella - alemmassa hän on juuri lähdössä ja elämä Perjantain kanssa saarella päättyy. Keräilykorttien taidetta vuodelta 1910.

Muita alan teoksia

Hyvin harvat tietävät, että yksitoista vuotta ennen Robinson Crusoe-romaania ilmestyi juuri samaa aihemaailmaa kuvaava ja hyödyntävä teos. Kirjoittajana oli hollantilainen Hendrik Smeeks - hänen kirjansa nuoren sankarin nimi on Texel! Texelkin joutuu yksinään autiolle saarelle - mutta hän ei kestä tilanteen tuomia haasteita kuten kekseliäs Robinson, vaan luhistuu.

Vieläkin harvemmat tietänevät, että Selkirkin lisäksi Defoe on saattanut käyttää romaaninsa lähteenä myöskin lontoolaisen Robert Knoxin muistelmateosta "An Historical Relation of the Island of Ceylon", joka ilmestyi 1681. Kirjassaan Knox kertoo siitä noin kahdenkymmenen vuoden ajasta, jonka hän joutui vasten tahtoaan asumaan singaleesien kuningaskunnassa Kandyssa Ceylonissa, nykyisessä Sri Lankassa.

Robinson Crusoe on eittämättä "kirjallisuuden kuuluisin haaksirikkoinen". Todellinen merihistoria on tulvillaan värikkäitä tapahtumia. Yksi niistä sijoittui vuonna 1789 syrjäiselle, tuliperäiselle saarelle - jonka nimenä on Pitcairn. Pitcairn sijaitsee noin 2200 kilometriä kaakkoon Tahitista. Sen äkkijyrkät rantakalliot kohoavat jopa liki 350 metrin korkeuteen.

Pitcairn jäi historian lehdille siksi, että joukko englantilaisia merimiehiä nousi sille tuona kyseisenä vuonna. He eivät olleet haaksirikkoutuneita, eivätkä myöskään huvimatkailijoita - vaan eräitä kaikkein kuuluisimmista kapinallisista. Ennen saarelle rantautumistaan he olivat nousseet kapinaan Bounty-laivallaan sen kapteenia - William Blighia vastaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kirjankannesta Copyright sergiopictures

Robinson Crusoen jatko-osa

Defoe kirjoitti Robinson Crusoelle jatko-osankin "The Further Adventures of Robinson Crusoe" mutta se ei saavuttanut sitä samaa suosiota, kuin varsinainen alkuteos, "robinsonadi". Muuta Defoen tuotantoa ovat mm. "Kapteeni Singleton", "Moll Flanders" eli "The Fortunes and Misfortunes of the Famous Moll Flanders" ja "Roxana".
Robinson Crusoesta tunnetaan lukuisa määrä erilaisia muunnelmia - ja täydellisenä alkuteos suomennettiin vasta 250 vuotta kirjailijan syntymän jälkeen.

Robinson Crusoe jatko-osineen

Otava on julkaissut vuonna 2000 Juhani Lindholmin suomentamana täydellisen Robinson Crusoen. Tässä 510-sivuisessa teoksessa on mukana myös Robinson Crusoen toinen, jatko-osa. Kolme sukupolvea suomalaisia on elänyt siinä uskossa, että kertomus päättyy, kun Robinson Crusoe pääsee takaisin kotimaahansa Englantiin. Tosiasiassa tähän päättyy vasta romaanin ensimmäinen osa. Yleensä suomentamatta jätetyssä toisessa osassa Robinson Crusoe palaa saarelle katsomaan, miten ihmiset selviävät pienessä siirtokunnassaan. Miten on käynyt alkuasukaspalvelija Perjantain? Entä vaimon ja lasten? Matka kestää kymmenisen vuotta ja vie Robinson Crusoen moniin uusiin seikkailuihin ja vaaroihin. Tiedossa on runsaasti yllätyksiä: ei nimittäin paljon puuttunut, ettei Crusoe käynyt Suomessakin.