Kauneimmat virret
492) Ystävä sä lapsien
Sävel: Ivar Widéen 1919.Sanat: 1 ruotsalainen 1780. Suom. Arvi Jännes 1889. Säk. 2 Siri Dahlquist 1911. Säk. 1–2 suom. Lauri Pohjanpää 1923. Säk. 3 komitea 1937. Virsikirjaan 1938.
Virren taustaa
Lastenvirren Ystävä sä lapsien ensimmäinen säkeistö on uskollinen käännös ruotsalaisesta tekstistä ”Gud som haver barnen kär”. Kummankin maan virsikirjojen mukaan se on
ensi kerran painettu vuonna 1780. Tieto ei ole ihan tosi, sillä tuo vanha teksti oli nykyistä lyhyempi ja käsitti vain runon neljä ensimmäistä säettä.
Tämä nelirivinen teksti sisältyi ”kruununprinssin lastenkirjaan” Barna-Bok, joka oli alamaisesti omistettu Hänen Kuninkaalliselle Korkeudelleen Kruununprinssille ja joka ojennettiin hänelle ja hänen isälleen prinssin 2-vuotispäivänä 1780. Tästä kruununprinssistä tuli sitten viimeinen kuninkaamme Kustaa IV Adolf. Kuninkaallisen Lasten-Kirjan oli toimittanut tukholmalainen kirkkoherra ja hovisaarnaaja Gustaf Murray, josta myöhemmin tuli Västeråsin piispa.
Ensimmäisen runomuotoisen suomennoksen sepitti Arvi Jännes (professori Arvid Genetz, k. 1915), jonka runoon ”Lapsen rukous” (1889) se sisältyy sitaattina: ”Isä lasten armias, / kaitse mua, pienoistas! / Vaikka kunne kulkenenki, / turvanain on Herran henki.” Tämä käännös liitettiin kokoelmaan Hengellisiä lauluja ja virsiä (1900), jossa siihen kuului toinenkin säkeistö.
Ruotsissa rukous vähitellen vakiintui kuusiriviseen muotoon. Siri Dahlquist kirjoitti siihen viisi lisäsäkeistöä, ja näin laajennettuna se tuli Ruotsin virsikirjan lisäykseen 1921. Siitä Lauri Pohjanpää sen suomensi virsikirjan lisävihkoehdotukseen 1923. Vuoden 1938 virsikirjaan virsi tuli 3-säkeistöisenä. Toinen säkeistö on Siri Dahlquistin, mutta kolmas on katsottava suomalaisen virsikirjakomitean aikaansaamaksi (1937).
Virren säveltänyt Ivar Widéen (1871-1951) tunnetaan nimenomaan tämän virren säveltäjänä. Widéen toimi Skaran tuomiokirkon urkurina sekä useiden koulujen musiikinopettajana. Hänen sävellystuotantonsa käsittää virsien lisäksi kantaatteja, yksin- ja kuorolauluja sekä n. 150 urkukoraalia. – Vuonna 1910 hän sävelsi sisarensa Andrean kirjoittaman Kotiseutulaulun (Hembygdsång), jonka sävelmään Martti Korpilahti sittemmin kirjoitti Keski-Suomen kotiseutulaulun sanat (”Männikkömetsät ja rantojen raidat”). (Tauno Väinölä)