Illan tunnelmissa
Oi muistatko vielä sen virren - op. 52, nro 3
Sävel: Oskar Merikanto (1868 - 1924). Säveltäjä, muusikko, kapellimestari ja opettaja.
Sanat: Eino Leino (1878 - 1926), kirjailija, lehtimies ja kriitikko - ja Juho Railio.
Laulun taustaa
Oskari Merikanto ja Eino kävelivät ”hiukan pätkässä” Vanhan hautausmaan kappelin kohdalla. Siellä oli hautaus menossa. Jollekin vainajalle soitettiin
”Sun haltuus rakas isäni”. Leino sanoi Merikannolle: ”Oi muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin.” ”Juu”, sanoi Merikanto.
Herrat keskustelivat ja jatkoivat matkaa. Lähipäivinä sen jälkeen Leino kirjoitti sanat runoonsa yhden säkeistön) ja Merikanto sävelsi
siihen pohjasäveleksi virren, jonka he olivat kappelista kuulleet, ja teki myös melodian runoon.
Oskari Lönnbohmin tytär Annikki Lappalainen muisteli tämän virren synnystä. Eino Leino kertonut Elin-siskolleen: ”Kirjoitin sen runon silloin
kun synnin yö oli ympärilläni ja olin depressiotilassa.”
Jatkon virteen kirjoitti Juho Railio, joka oli konelatojana, faktorina Suomal. Kirj. Kirjapaino Oy:ssä. Hän oli ollut kova juomari, mutta oli
joutunut vuonna 1900 onnettomuuteen, jossa kolme miestä hukkui juhannuksena ja hän pelastui. ”Kuin olisin päässyt tulisesta pätsistä.” Railio
kääntyi uskoon ja kirjoitti runoja. Hän painatti jatkosäkeet 1909-1910. Hän kuoli syksyllä 1926. (Kainuun Eino Leino-Seura ry)
"Eino Leino on sanoittanut vain laulun ensimmäisen säkeistön. Laulun loppuosan on kirjoittanut Juho Railio. Merikanto sijoitti
sävellyksen taustaksi vanhan koraalin Sun haltuus rakas isäni.
Oi muistatko vielä sen virren on etenkin ennen sotaa syntyneille sukupolville erityisen rakas laulu, joka tuo mieleen kuvia lapsuudesta.
Laulusta on tehty satoja eri levytyksiä. Yleisradion vanhin levy on vuodelta 1907, jolloin basso Ettore Gandolfi tulkitsi tuolloin
vielä vereksen laulun berliiniläisessä studiossa." - Paavo Rytsä, Yle