JOULUKALENTERI - KAUNEIMMAT RUNOT

Joulu-iltana - Immi Hellén

"Katsos tupaa pientä tuolla
synkän metsänlaidan puolla.
Valkohanki katon peittää,
kuutar hopeitansa heittää
yli metsän, kinosten.
Yö on hiljainen.

Äänetönnä uinuu salo,
ikkunoista hohtaa valo.
Kuule, alta kurkihirren
soipi hyminätä virren,
jouluvirren ihanan,
hartaan, sointuisan.

Lapsilauma joulupuulla
veisaa virttä riemusuulla,
juhlii seimen pyhää lasta,
joka saapui taivahasta,
tuli armolahjoineen
heidän vieraakseen.

Äiti joulupuuron keittää,
Liisaan silmäyksen heittää:
"Siitä ilot saat sä paraat,
muille iloa kun varaat,
niukkaa naapurissa lie,
sinne kystä vie!"

Liisa lähtee ilomiellä -
vanhus yksinäinen siellä
kenties suruissansa huokaa
vailla lämmittävää ruokaa.
Liisan häntä muistellen
tie on lyhkäinen.

Yli kynnyksen jo astuu.
Vanhan himmi silmä kastuu:
"Rakas laps', sa muistit mua!
Kristus siunatkohon sua,
yksinäisen pirttini
jouluenkeli!"