Seireenit
Mermaid - Merenneito

MERENNEIDOT eli VEDENNEIDOT ja SEIREENIT

Merenneidot ja seireenit ovat myyttisiä taruolentoja, jotka suuresti muistuttavat toisiaan - tai ovat lopultakin sama olento. Molemmat ovat viekottelevan kauniita ja elävät ja asuvat merillä sekä niiden rannoilla ja saarilla. Antiikin seireenit asuivat Etelä-Italian rannoilla ja saarilla, ja myös jyrkkärinteisen ja korkean Caprin saaren kivisiä reunamia täplittävissä luolissa.

Merenneitojen alavartalon muodostaa suuri kalanpyrstö. Merenneidot ovatkin sopeutuneet täydellisesti vesielämään ja liikkuvatkin vesillä sananmukaisesti kuin kala vedessä.

Seireeni

Seireenit voivat joskus salakavalasti naamioitua merihädässä oleviksi seiloritytöiksi. Yksikään laiva ei kykene ohittamaan tällaista avuntarvitsijaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tom Simpson

Merenneitojen ja seireenien pääasiallinen tehtävä on odottaa seuduilleen saapuvia laivoja ja niiden miehiä, ja houkutella sitten näitä merimiehiä pauloihinsa. Seireenit erityisesti ovat tähän erikoistuneet. Ne kykenevät soittamaan ja laulamaan niin lumoavasti, että saavat valtaansa jokaisen, joka heidän musiikkinsa kuulee. Tunnetuin taru seireeneistä on Odysseiassa. Seireenien lumoihin antautuminen on hengenvaarallista - sillä seireenit eivät suinkaan anna rakkautta, vaan repivät uhrinsa kappaleiksi.

Seireeni
Seireeni

Merenneito pitämässä kalakoulua.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tom Simpson

Seireenistä merenneidoksi

Antiikin seireeni omasi naisen ylävartalon, mutta osin hän oli muuten kuin lintu, terävine kynsineen. Erään tarinan mukaan Afrodite rankaisi rakkauden alueella kapinoineita vedenneitoja tällaisella muodonmuutoskohtalolla. Myöhemmin, keskiajalla, seireenit esitettiin naisina, joilla oli kalan pyrstö, joten seireenit lienevät olleet myös eräänlaisia pahansuopien merenneitojen esiäitejä.

On esitetty teorioita, joiden mukaan seireenit olisivat symboloineet kuolleiden sieluja, samaan tapaan kuin Egyptin ihmispäinen haukka. Mytologian tarinat kuitenkin keskittyvät näkemään seireenit ikävinä, ilkeinä ja verenhimoisina merihirviöinä.

Seireeneillä oli temppeli Sorrentossa, josta - kuten myös Napolista - on nykyisin suhteellisen vilkas lauttaliikenne Caprille. Kun seireenit menettivät voimansa Orfeuksen ylivoimaisen musisoinnin tuloksena, hirviöt muuttuivat kiviksi. Orfeus oli antiikin mestarimuusikko, joka kykeni soittamaan vieläkin tenhoavammin, kuin seireenit. Kuultuaan Orfeuksen soiton, seireenit menettivät voimansa. (Lily La Tigresse: Seireenit olivat syöjättäriä)

Seireeni

Vanha mainosjuliste, Kansallismuseo, Helsinki.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Ilkka Jukarainen
Seireenit
Seireeni

Vastustamattoman viettelevää

Seireenien laulu on vastustamattoman viettelevää ja lumoavaa. Antiikin tarustossa seireenit houkuttelivat laulullaan purjehtijoita saareensa - raadellakseen heidät hengiltä. Vain Odysseus onnistui kulkemaan seireenien saaren ohitse laulua kuunnellen: hän sidotti itsensä aluksensa mastoon, ja miehistöllä oli vahatulpat korvissaan.

Vedenneito

Ryhävalas ehkä tarun takana

Seireenien myytin takana saattaa olla ryhävalaiden laulu. Monipuolinen ja melodinen ryhävalaan laulu kantaa kauas ja läheltä se on läpitunkeva. Toisin kuin nykyään, Välimerellä tiedetään olleen ryhävalaita antiikin aikana. Alukset kulkivat tuolloin ilman moottoreiden jylyä ja lähellä olevan ryhävalaan laulu on värähdytellyt niin vettä kuin siinä kelluvan puisen aluksen koko runkoakin.

Merimiehet ovat siis kuulleet laulun kaikkialta aluksestaan, aivan kuin he olisivat istuneet jättimäisen kaiuttimen keskellä. Ajatuksen ryhävalaista antiikin seireeneinä on esittänyt eläintutkija Roger Payne teoksessaan "Among Whales" (1995).
(Lähde: Heureka)

Merenneito

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Jim H.

Seireeni

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Lesmacphotos


Seireeni

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Frank Kovalchek


Seireeni

Seireenien laulu

Seireenien laulu edustaa kaikkea sitä aito iloa, nautintoa ja luontoa, josta on pidättäydyttävä, jotta yksiulotteinen asiamaailma pysyisi pystyssä. Seireenien laulu on uhka sivilisaatiolle, koska ahdistava sivilisaatiomme perustuu viettiemme sublimoinnille ts. uudelleen suuntaamiselle (Freud).

Odysseus laittaa miehensä soutamaan tulpat korvissa seireenien ohitse, mutta suo itselleen tilaisuuden kuunnella seireenien laulua mastoon sidottuna. "Itselleen Odysseus suo onnellisuuden kutsun kuuntelemisen, mutta sillä ei ole käytännöllisiä seuraamuksia. Hän on kuin porvari, joka kieltää itseltään onnellisuuden sitä itsepäisemmin mitä lähemmäksi se tulee vallan kasvun myötä." (Rauno Huttunen: Frankfurtin koulu ja kriittinen teoria)

Mermaid - Merenneito
Mermaid - Merenneito

Kuvassa Pieni merenneito näyttämöllä - yhdistelmä balettia, musiikkia ja draamaa. Lyon College, Batesville, Arkansas, USA 30.5.2015.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Dave Thomas


Mermaid - Merenneito
Mermaid - Merenneito

Herbert James Draper: "Odysseus ja seireenit".
Seireenit