Wilhelm von Wright - (1810 - 1887)

Veljensä Magnuksen tavoin Wilhelm oli ahkera ammuskelemaan lintuja ja maalaili jo poikaiässä vesivärein lintukuvia. Öljyvärimaalauksen hän aloitti R.W. Ekmanin johdolla veljessarjan ensimmäisenä vuonna 1829. Hänen varhaisin öljyvärityönsä on kuolleita lintuja esittävä asetelma, aihe, jolla on pitkät perinteet eri maiden taiteessa. Vaikka Ferdinand yrittikin innostaa Wilhelmia maalaamaan öljyväreillä taidetauluja, jäi se Wilhelmin kohdalla kuitenkin vähäiseksi. Hän oli piirtäjä ja keskittyi kuvaamaan realistisesti ja pikkutarkasti lintuja, kaloja ja muita eläimiä.

ienokäytöksinen aristokraatti

"Nuorena Wilhelm asui vuosikausia suuren luonnon ystävän, kreivi Bonden, luona Hörningsholmen linnassa ja oppi siellä sen hienon käytöksen, jota hänen omaisensa ja tuttavansa Suomessa sittemmin suuresti ihailivat." - (Aamu NO 1, 1.1.1927)

Wilhelm von Wrightin ystävä kreivi Nils Bonde

Kreivi Nils Bonde oli ruotsalainen aatelismies, joka oli kiinnostunut ornitologiasta eli lintutieteestä. Hän tilasi von Wrightin veljeksiltä komean lintukuvaston, joka julkaistiin nimellä Svenska foglar efter naturen och på Sten ritade, vuosina 1828–1838. Kuvasto sisälsi 178 värikuvaa yli 300 lintulajista, ja se oli ensimmäinen laatuaan Ruotsissa.

Kreivi Bonde oli myös von Wrightin veljesten hyväntekijä, joka tuki heidän taiteellista uraansa. Hän lahjoitti heille muun muassa kalliita maalausvälineitä ja antoi heille mahdollisuuden tutustua Tukholman taide-elämään. Hän myös tilasi von Wrightilta muita luontoaiheisia teoksia, kuten perhoskuvaston Swenska fjärilar, joka valmistui vuosina 1828–1835. Tämä kokoelma sisälsi 600 värikuvaa eri perhoslajeista ja niiden toukista. Se oli myös ensimmäinen laatuaan Ruotsissa ja yksi varhaisimmista Euroopassa

Kreivi Bonde ja Wilhelm von Wright olivat siis sekä ystäviä että yhteistyökumppaneita, jotka jakoivat intohimon luontoon ja lintuihin. Heidän yhteistyönsä tuotti arvokkaita ja kauniita teoksia, jotka ovat edelleen tärkeitä lähteitä lintutieteilijöille ja taiteen ystäville.

Ura Ruotsissa

Veljensä kutsusta Wilhelm matkusti vuonna 1823 Tukholmaan, jossa auttoi veljeään teoksen Svenska foglar valmistamisessa. Vuonna 1833 hän sai viran Tukholman tullikamarissa. Vuonna 1835 hänet valittiin Ruotsin taideakatemian vakinaiseksi piirtäjäksi. Vuonna 1838 hän sai kamarijunkkarin arvon, ja hänet kutsuttiin taideakatemian jäseneksi. Vuoden 1836 tienoilla hän asui Orustin saarella Bohuslänin rannikolla, ja hänet nimitettiin maakunnan kalastuksentarkastajaksi 1856. Pian hän kuitenkin sai halvauksen, joka teki hänet loppuelämäksi lähes työkyvyttömäksi.

Wilhelm von Wright: "Rantahuulikala". - Wilhelm halusi esittää linnut, kalat ja monet muut eläimet mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Hänen kaloistaan saattaa erottaa jokaisen suomun muodon ja värin.

Wilhelmiä on pidetty taiteilijaveljessarjan teknisesti etevimpänä kykynä sekä piirtäjänä että maalarina. Hänen merkittävin kuvitustyönsä on 60 väritaulua sisältävä Skandinaviens fiskar. Skandinaviens Fiskar-teossarjan ensimmäinen laitos (osat I–IV) julkaistiin vuosina 1836–1857 ja toinen laitos (V-XII) vuosina 1892–1895.

Samantapaisia kuvasarjoja hänellä on enemmänkin. Hän toimi myös Ruotsin Taideakatemian julkaisujen ja aikakauskirja Tidskrift för Jägare och Natur Forskaren kuvittajana. Puolisona hänellä oli vuodesta 1845 Maria Margareta Bildt, joka kuoli toukokuussa 1884. Avioliitto oli lapseton mutta heillä oli 2 kasvattitytärtä, Maria Bildtin veljentyttäret, jotka pitivät Wilhelmistä huolta hänen viimeisinä aikoinaan.

Mestarikaan ei voi aina onnistua

Vaikka Wilhelm olikin mestaripiirtäjä ja -kuvittaja, eivät hänen kaikki maalauksensa suinkaan olleet erityisen onnistuneita. Esimerkiksi Markku ja Olli Valkosen taidekirjassa hänen Suula-maalaustaan arvioidaan näin:

"Rantakivien jykevyyden ja painavuuden vaikutelmaa ei synny. Se ruskea paasi, jolla lintu seisoo, tuijottaen lajilleen ominaisin, pyörein silmin eteensä, näyttää pahviselta. Kalliojyrkänne merimetsoineen vasemmalla vaikuttaa läkkipellistä väännetyltä, ja meri on kuin vihertäväksi maalattua metallia."

Wilhelm von Wright: "Korpimetso". Tidskrift för jägare och naturforskare -lehden (nro 1/1832) kuvitusta.

Ruotsin metsästäjäliitto

Ruotsissa perustettiin metsästäjäliitto, Svenska Jägareförbundet, ja se alkoi julkaista Ruotsin ensimmäistä, luonnonhistoriallista aikakauslehteä, Tidskrift för Jägare och Natur Forskare. Metsästäjäliitossa tunnettiin Wilhelm von Wright hyvin ja siksi hänet kutsuttiinkin heti sekä liiton jäseneksi, että lehden kuvittajaksi.

Wilhelm kuvittikin sitten lehteä koko sen kolmivuotisen ilmestymisen ajan, mikä oli ruotsalaisten mukaan omiaan tekemässä lehdestä mitä suurimmassa määrin, yhden pohjoismaisen metsästyskirjallisuuden arvokkaimmista helmistä. Wilhelm oli myös muuten lehden tärkeä avustaja. Useassakin numerossa, oli hänen kuviensa lisäksi hänen kirjoituksiaan, varsinkin linnustuskokemuksista kotona Haminalahden tienoilla.

Wilhelm von Wright: "Ilves".

Wilhelm von Wright: "Sinisorsa (heinäsorsa), naaras".

intu- ja kalakirjat

"Von Wrightin veljesten taiteellinen lahjakkuus ja kiinnostus luontoon sekä sen kuvittamiseen on merkittävästi vaikuttanut kuvitettujen lintu- ja kalakirjojen syntyyn ja ollut lähtökohtana heidän taiteilijatoiminnalleen. He pidättäytyivät maalauksissaan mahdollisimman luonnonmukaisessa esittämistavassa. Wilhelm, toimi koko uransa ajan eläintieteellisenä kuvittajana. Hän ei muutamaa teosta lukuun ottamatta maalannut öljyväritöitä. Hän aloitti maalaamisen jo kuudentoista vuoden ikäisenä kotonaan. Kuvien tekemisessä Wilhelm käytti muun muassa trompe l’œil -tekniikkaa, jonka tarkoitus oli saada kuvattava näyttämään paperilla niin oikealta, että se erehdytti katsojaa. - (Ritva Talman: Tieteen ja taiteen rajamailla)

Lähteet
*ViikkoSavo: ”Ei hän kauhean tarkasti miettinyt, mistä elanto tulee” – Taiteilija Ferdinand von Wright eli boheemisti, oli ujo ja viihtyi luonnossa
*Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850-1920
*Matkailulehti nro 4 1917
*Tapio Laaksonen: Haminalahti
*Jukka Ervamaa: Magnus von Wright
*Ritva Talman: Tieteen ja taiteen rajamailla
*Kansallisbiografia
*Kansallisgalleria, Arkistokokoelmat, Helena Hätönen
*Kuopion taidemuseo
*Jyväskylän taidemuseo
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suomen kulttuurihistoria: Haminalahden von Wrightit - Tammi
*Museovirasto: Haminalahden kulttuurimaisema
*Suomen taide - WSOY
*Wikipedia
*Jyväskylän Yliopisto: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot
*Ateneum: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886
*HS: Von Wrightin veljekset tekivät taidetta ja tiedettä vasta-ammuttujen lintujen avulla - näyttely avautuu Ateneumissa perjantaina