Kuva yllä, Ferdinand von Wright: Haminalahti. - Rannalla näkyy nuottakotia, sillä kartanossa harjoitettiin kalastusta. Ison kuusen takana, lähellä rantaa, kaksine savupiippuineen on vaaleanpunainen, huvilatyylinen rakennus, jossa asusteli Ferdinand von Wright. Itse kartanon keltainen, empiretyylinen päärakennus kohoaa rakennuksista korkeimmalle. Kaiken kaikkiaan, tämä oli aikanaan varmasti ihmeellinen näkymä Savon sydämessä. Ihmeellisiä varmasti muiden kyläläisten mielestä olivat kartanon asukkaatkin, kaikkine erityisine piirteineen.

Haminalahden Hovi

Haminalahden kartano eli Hovi muodostui 1700-luvulla suomalais-ruotsalaisen mahtisuvun Tawastien ostaessa kylän kaksi tilaa ja lisäksi Kaislastenlahden kylän Suovun talon. Haminalahti kuului Tawast-suvulle, mutta siirtyi avioliiton kautta von Wrighteille. Wright-suvulla kartano oli vuosina 1759 – 1910.

Kartano sijaitsee Kuopion Haminalahden kylässä, Kallaveteen kuuluvan samannimisen kapean lahden pohjukassa. Kylämaisemalle on leimallista monimuotoinen luonto: jylhät metsäiset vuoret, peltoaukeat ja vesistö saarineen. Kartanon pinta-ala vuonna 1910 oli 450 hehtaaria ja siitä viljeltyä alaa oli 80 ha. Samaan aikaan hevosia oli 10 ja nautakarjaa 63. Kartanoa ympäröivät maisemat ovat tulleet suomalaisille tutuiksi lukuisten von Wrightin taiteilijaveljesten 1800-luvulla maalaamien taulujen kautta, mutta myös itse kartanon rakennukset ovat mukana monissa piirustuksissa ja maalauksissa.

Ennen vuonna 1850 valmistunutta, kartanon uutta päärakennusta, Haminalahden pihapiiri lukuisine rakennuksineen ei muistuttanut niinkään kartanoa, vaan pikemminkin se oli rakennettu tavallisen maalaistalon mukaan - se oli rykelmä maalaisrakennuksia. Päärakennuksessa oli keskellä läpi talon ulottuvat porstua, josta päästiin toiselle puolelle "mummon kamariin" sekä vierastupa. Toisella puolella oli varsinainen tupa, jossa oleiltiin ja ruokailtiin.

Toisessa rakennuksessa asuivat talon emäntä ja isäntä - emäntä alakerrassa ja isäntä yläkerrassa. Poikien huoneet olivat kolmannessa rakennuksessa.

Kartanossa oli myös iso väentupa, jossa asustivat rengit ja sinne sijoittuivat myös käsityöläiset ja muut satunnaiset kulkijat ja kerjäläiset. Piioille oli Hovin tilalla erillinen asunto, piikojen aitta. Rakennusryppäässä oli myös monenmoisia aittoja ja muita ulkohuoneita. Hieman etäämpänä olivat riihi, vilja-aitta, sauna ja paja.

Haminalahden kartanon uusi empiretyylinen päärakennus, joka rakennettiin vuosina 1848 - 1850. - Kuva vuodelta 1900, Copyright Museovirasto. - Uuden kartanon rakentaminen mahdollistui, kun von Wrightien perhe sai Ruotsin sukulaisilta merkittävän perinnön. Rakennus pystytettiin entisen myllyn paikalle, todennäköisesti Magnus von Wrightin piirustusten mukaan. Magnus sai rakennuksen suunnitteluun apua arkkitehti Anders Fredrik Granstedtilta. Sisätiloissa tehtiin korjaus- ja muutostöitä vuosina 1925 ja 1959.

Hirsirakennuksen ulkoarkkitehtuuria dominoi viiden ikkuna-akselin levyinen, kokonaisen toisen asuinkerroksen muodostava poikkipääty ja pääsisäänkäynnin eteen rakennettu pylväikkö ja sen kannattelema parveke.

Jos joku ei suuremmin ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että Haminalahdessa asui ns. parempaa väkeä, niin tämän uuden päärakennuksen, säätyläisyyden ylvään empiretyylisen symbolin kohotessa maisemasta korkeuksiin, ei kukaan kylässä voinut jäädä siitä tietämättömäksi.

Veljesten isä, Henrik Magnus von Wright, ei pitänyt Magnuksen rakennuttamasta uudesta kartanorakennuksesta, jota hän inhosi yhtä paljon kuin tämän uusia, ulkomailta opittuja viljelymenetelmiäkin. Hän kutsui rakennusta "hurjanmoiseksi palatsiksi".

Haminalahti syksyllä 2020. Kartanoalue lähiympäristöineen on säilynyt varsin hyvin, ja se onkin luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi.- Kuva Copyright © Aino Jääskeläinen - All Rights Reserved.

Haminalahden kartano, alakerran suuri huone. - Kuva vuodelta 1902, Copyright Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU. - Viktor Barsokevitch kuvasi Hovin salin vuonna 1902. Hovin tilan kartanon sali näytti tyypilliseltä 1800-luvun säätyläiskodilta. Huoneen tuolit olivat biedermeier-tyyliä, sillä tuolin jalat kaartuvat biedermeierin mukaisesti. Kaksi kiikkutuolia oli hankittu Hovin saliin ja siellä oli tyypillinen säätyläiskasvi iso huonekuusi. Valoa antoi metallinen kynttiläkruunu, joka oli koristeltu ilmeisesti kristallein. Taulut oli ryhmitelty salin seinälle asetelmiksi. Ainakin osa salin tauluista on tunnistettavissa von Wrightin veljesten maalaamiksi. Vasemmalla salin seinällä oli kipsireliefi, jotka olivat tyypillisiä säätyläisten kodeissa. Salissa, kuten luultavasti muissakin kartanon huoneissa oli kaakeliuunit. Tapetit olivat Hovin salissa isokuvioisia, mikä oli ajan yleinen tyyli. Salin lattialla oli kapeat raidoitetut räsymatot, joita pidettiin vielä 1900-luvun alussa arvossa säätyläisten piirissä. (Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850-1920)

Matti Karppanen - kipunapoika

Haminalahteen asettui 1890-luvun alussa Matti Karppanen, joka tuli taiteilija Ferdinand von Wrightin apulaiseksi ja oppipojaksi. Tämän "köyhän poikasen", jota kutsuttiin "kipunapojaksi", tehtäviin kuuluivat kartanon uunien lämmittäminen ja pensseleiden peseminen.

Aluksi kipunapoika Matti Karppanen tirkisteli ja töllisteli ihmetellen ukon maalauksia. Kuta vanhemmaksi hän tuli, sitä suuremmalla mielenkiinnolla hän tarkasteli ukon täytettyjä ja maalattuja lintuja. Kohta hän oppi täyttämään lintuja itsekin ja vähitellen hän oppi, mestarinsa ohjauksessa, myös niitä maalailemaan.

Niinhän siinä sitten kävi, että Karppanenkin alkoi lintumaalariksi. Eikä siinä kaikki, vaan hän omaksui kaikki oppi-isänsä tavat. Hänenkin ateljeensa oli ahdettu täyteen lintuja, hän seurusteli kesyjen "huuhkaimien, sarvipöllöjen ja varpusharakoitten" kanssa ja ateljeen seinät oli ahdettu täyteen lintumaalauksia. Karppanenkin oppi kaikki lintujen tieteelliset nimet ja tiesi niiden elämäntavat säntilleen.

alvi-illan viettoa Haminalahdessa

"Talvisin, kun perheenpiiri kokoontui talikynttilän ympäri, miehet veistellen tai kaivertaen suvussa vielä säilyneitä, hienoja pikkuesineitä ja naisten tehden helmi- ja silkkitöitään, luettiin ääneen, ei ainoastaan elämäkertoja, matkakertomuksia ja romaaneja ruotsin kielellä, mutta seurattiin myös kaikkea, mitä siihen aikaan suomeksi painatettiin.

Perhepiirissä harjoitettiin myös soittoa, varsinkin kun Collanin nuoret Iisalmen pappilasta Helsingin matkoillaan poikkesivat taloon. He olivat kookasta ja komeata väkeä ja nuoret ylioppilaat tekivät talon tyttäriin hyvin syvän vaikutuksen. Silloin soitettiin ja laulettiin, talon tyttäret taitavasti säestäen itseään ja muita kitaralla." - (Aamu NO 1, 1.1.1927)

Magnus von Wright: "Haminalahden kartano", 1855.

aminalahden ihana luonto

"Vasta myöhempinä aikoina olen oppinut todella ymmärtämään, miten suuren vaikutuksen Haminalahden ihana luonto on mieleeni tehnyt, miten olen rakastanut järveä, metsiä ja lintuja – sanalla sanoen kaikkea Jumalan vapaan taivaan alla." – Magnus von Wright 21-vuotiaana (1826)

yttyräiset tiet ja Kallaveden siniset selät

"Haminalahden ympäristöt ovat myöskin kovin mäkiset. Yksi Suomen jyrkimpiä maantienmäkiä nousee Haminalahden harjulle, toinen samanlainen laskee alas Haminalahden vanhan herraskartanon kujan suihin. Koko matka Kuopiosta etelään, noin 25 km:n pituudelta, on kovin kyttyräistä maantietä, mäki mäen vieressä, rasittava taipale hevoselle ja pyöräilijälle, mutta hykäyttävän kaunis luonnonihailijalle.

Täällä Haminalahden kartanossa eleli ja hallitsi 1800-luvulla v. Wright'n suku. Kartano sijaitsi Kallaveden rannalla, pitkän, pitkän lahden pohjukassa, nimeltä Haminalahti. Näköala pohjoiseen päin on avoin, järvenselkien ja saarien yli, muille suunnille näkee ainoastaan vuoria ja syviä laaksoja. Eipä löytyne Suomesta monta kartanoa, jolla olisi yhtä kaunis näköala, kuin vanhalla Haminalahden Hovilla on." - (Matkailulehti NO 4, 1.9.1917)

Lugnet. - Kuva vuodelta 1900, Copyright Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU.

Ferdinand von Wright: "Lugnet", 1877.

Lugnet - Rauha

Kartanon pihapiirissä sijaitsi Ferdinand von Wrightin oma asuintalo, empirevaikutteinen yksikerroksinen Lugnet-huvila. Talonsa hirret Ferdinand siirrätti Hiltulan sotilastilalta puretusta rakennuksesta ja rakennus valmistui Haminalahteen Hovin pihapiiriin luultavasti vuonna 1863. Ferdinand ei kuitenkaan omistanut tätä asuintaloaan, vaan Haminalahden Hovin tilan rakennukset omistivat muut hänen sukulaisensa. Ferdinand von Wright asui talossa vuodet 1863 - 1883.

Ferdinand von Wright: "Sisäkuva Lugnetista", 1868. - Ferdinand von Wright suunnitteli Lugnetin viihtyisän salin useat huonekalut. Hän vaali huolella huonekasvejaan, joita tuohon aikaan ei ollut yleisesti edes säätyläiskodeissa. Lattialla kukkasaavin vieressä oleva Merihanhi-veistos kuuluu nykyisin Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen kokoelmaan ja on sijoitettuna Kuopion taidemuseoon.

Ferdinandin ikioma erakkomaja - Lugnet - Rauha - Adolf von Wrightin tyttärentyttären Vivi Lindbergin kuvaus

"Se käsitti tilavan salin, jonka kolme suurta ikkunaa antoi näköalan järvelle, sekä kaksi pienempää kulmahuonetta, eteisen ja keittiön. Sali oli viihtyisä ja kutsuva, kalustettu osittain vanhoilla, osittain taiteilijan itsensä piirtämillä huonekaluilla; näitä peittivät kirkkaanpunaiset guttaperkkakankaat. Kahdenistuttava, vanhanaikainen keinutuoli oli hänen lempipaikkansa, jossa hän lepäsi työn jälkeen. Maalausteline oli silloin hänen edessään, niin että hän saattoi tarkastella työtään.

Keinutuolissa hän otti pienet nokosensa, siinä hän luki, siinä hän istui usein tuntikausia ajatuksiinsa vaipuneena. Ikkunat olivat täynnä kukkia, joukossa kahden metrin korkeudella riippuva fuksia, niin korea ja rehevä, että se kävi nähtävyydestä. Yksi nurkkahuoneista oli makuuhuone, missä seisoi hänen vuoteensa, eräänlainen pauluuni, jonka pylväät olivat niin korkeat että ylös kivuttaessa tarvittiin porrasta.

Pauluunin yläreunukseen oli maalattu kukkia ja humoristisia eläinkuvia. Viehättävä pieni kuisti sisäänkäynnin edessä antoi kävijälle heti ystävällisen vaikutelman asunnosta".

Ferdinand von Wright: Lugnet, 1865. - Tänä kesäisenä päivänä vaaleankeltainen huvila kylpee auringonvalossa, poutapilvien levätessä taivaanlaella. Syreenit kukkivat, on alkukesä, mutta ilma näyttää jo hehkuvan lämpöä. Sorsat ja ankat ovat taapertaneet lammikolle vilvoittelemaan, pikkulapset istuskelevat portinpielen nurmikolla. Suomalainen kesäidylli on rikkumaton, ja juuri sellaisena von Wright paikan halusikin kokea. - Kuva Copyright © Hagelstam & Co - All Rights Reserved.

Kulttuuripolku

Haminalahdelle avattiin von Wright-veljesten taideteoksia sekä heidän synnyinseutunsa maisemia esittelevä, 4,6 kilometrin pituinen kulttuuripolku vuonna 2006. Kulttuuripolku esittelee Ferdinand, Magnus ja Wilhelm von Wrightin taideteoksia 1800-luvulta, heidän synnyinseutunsa maisemia nykyään sekä muuta Haminalahden kulttuurihistoriaa. Polun varrella on myös useita näköalapaikkoja.

Lähteet
*ViikkoSavo: ”Ei hän kauhean tarkasti miettinyt, mistä elanto tulee” – Taiteilija Ferdinand von Wright eli boheemisti, oli ujo ja viihtyi luonnossa
*Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850-1920
*Matkailulehti nro 4 1917
*Tapio Laaksonen: Haminalahti
*Jukka Ervamaa: Magnus von Wright
*Ritva Talman: Tieteen ja taiteen rajamailla
*Kansallisbiografia
*Kansallisgalleria, Arkistokokoelmat, Helena Hätönen
*Kuopion taidemuseo
*Jyväskylän taidemuseo
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suomen kulttuurihistoria: Haminalahden von Wrightit - Tammi
*Museovirasto: Haminalahden kulttuurimaisema
*Suomen taide - WSOY
*Wikipedia
*Jyväskylän Yliopisto: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot
*Ateneum: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886
*HS: Von Wrightin veljekset tekivät taidetta ja tiedettä vasta-ammuttujen lintujen avulla - näyttely avautuu Ateneumissa perjantaina