Pieni merenneito Hans Christian Andersenin satuna

Pieni merenneito (Den lille havfrue) on yksi Hans Christian Andersenin kirjoittamista saduista. Satu on kirjoitettu vuonna 1836 ja se julkaistiin vuonna 1837 ensimmäisen kerran. Satu sisältää synkkiäkin sävyjä, ja siinä toivottomasti prinssiin rakastunut, mutta ilman tämän vastarakkautta jäänyt pieni merenneito muuttuu lopulta meren vaahdoksi.

Meren kuninkaalla on kuusi kaunista tytärtä, mutta kaunein heistä on nuorin prinsessa. Pikkuisimmalla prinsessalla on elämässään vain yksi suuri toive: päästä näkemään maan päällä asuvat ihmiset, haistella tuoksuvia kukkasia ja nähdä paahtava aurinko. Kun pienin merenneito täyttää viisitoista vuotta, hän saa luvan nousta pintaan katsomaan maata ja maailmaa, jonka kaltaista hän ei koskaan ole nähnyt.

Matkallaan pikku merenneito näkee suuren laivan, ja siellä kauniin prinssin, joka viettää syntymäpäiviään. Kesken juhlien puhkeaa ankara myrsky, ja laiva haaksirikkoutuu vieden kaikki merimiehet merten syvyyksiin. Koko miehistö hukkuu, mutta oman henkensä uhalla merenneito saa pelastettua uljaan prinssin ja kuljettaa tämän hellästi maihin.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Sean Barnard

Merenneito joutuu luopumaan prinssistä, mutta ei voi unohtaa tätä. Rakkauden tähden merenneito on valmis kärsimään suurimpiakin tuskia, kunhan vain saa olla yhdessä valitsemansa miehen kanssa. Merenneito on valmis luopumaan vaikka koko elämästään, jos vain saisi itselleen kuolemattoman sielun ja mahdollisuuden elää ihmisten joukossa.

Hirvittävän merinoidan avustuksella merenneito vaihtaa kauniin pyrstönsä kömpelöiksi jaloiksi, joilla käveleminen sattuu kuin astuminen veitsenterälle jokaisella askelella. Lisäksi merinoita vie meren prinsessalta myös äänen, jolla neito olisi voinut kertoa tunteistaan prinssille.

Uhrattuaan koko entisen elämänsä merenneito pääsee maan päälle ja saa itselleen prinssin, mutta ihmisen rakkaus ei ole tarpeeksi pysyvää ja voimakasta. Neito joutuu ratkaisemaan, kumman elämän hän pelastaa: prinssin vai itsensä...

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Jim Nix/Nomadic Pursuits



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Bert Kaufmann



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Ryglice & Kraków

Pieni merenneito patsaana Kööpenhaminassa

Kööpenhaminan satamassa istuu rantakivillä tanskalaisislantilaisen kuvanveistäjän, Edvard Eriksenin (1876 -1959) veistämä pronssinen patsas, Pieni merenneito. Se on Kööpenhaminan symboli ja suosittu turistinähtävyys. 125 cm korkean ja 175 kg painavan veistoksen virittäjänä on ollut Hans Christian Andersenin sadun pieni merenneito.

Kööpenhaminan Pieni merenneito on yksi niistä ikonisista veistoksista, joista on tullut kaupunkiensa kuuluisia symboleja. Näitä ovat Manneken Pis Brysselissä, Vapaudenpatsas New Yorkissa ja Kristus Rio de Janeirossa.

Veistoksen synnyn aikoina Kööpenhaminan kuninkaallisessa teatterissa esitettiin balettia Pieni merenneito. Sen tähtenä oli ballerina Ellen Price (1878 - 1968). Yleisön joukossa esityksissä istui tanskalainen Carlsberg-panimon perustaja ja omistaja, taiteen keräilijä, rikas mesenaatti ja hyväntekijä Carl Jacobsen (1842 - 1914). Hän rakastui niin suuresti ballerinan esitykseen, että tilasi Edvard Erikseniltä veistoksen Pienestä merenneidosta - eli Ellenistä, lahjaksi Kööpenhaminan kaupungille.

Edvard Eriksen kävi toimeen tuota pikaa. Ellen Price antautui hänen mallikseen, mutta ei suostunut esiintymään kuvanveistäjän edessä alastomana. Niinpä Pienessä merenneidossa Elleniä ovat vain kasvot. Vartalon mallina oli kuvanveistäjän vaimo Eline Eriksen (1881 - 1963). Pronssinen veistos valmistui ja paljastettiin 23.8.1913.

Pientä merenneitoa käy tapaamassa ja ihastelemassa yli miljoona turistia vuodessa. Veistos on Tanskan kuvatuin veistos ja yksi maailman eniten kuvatuista veistoksista.

Pieni merenneito balettina ja musikaalina

Pieni merenneito on toteutettu myös balettina ja musikaalina. Koreografian balettiin on laatinut tanskalainen Kenneth Greve.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Dennis Jarvis

Vandalismi ja kopiot

Veistos on ueita kertoja joutunut kokemaan törkeää vandalismia. Sen päätä on useita kertoja jyrsitty irti ja joskus koko pää on kadonnut. Veistos on kokenut tällaista väkivaltaa sekä puhtaasti häiriintyneiden, mielenvikaisten ihmisten, että erilaisia poliitisia tarkoitusperiään ajavien ihmisryhmien taholta. Veistosta on maalailtukin useaan otteeseen. Joskus se on tavattu aamutuimaan muslimiasuisena ja erään kerran neitseellisen viattoman Pienen merenneidon käteen oli aseteltu dildo. Veistos on myös käynyt ulkomaillakin. Expo 2010 -näyttelyssä Shanghaissa, Kiinassa.

Veistoksesta on olemassa ainakin 14 merkittävää kopiota eri puolilla maailmaa. Kerrotaan myös, että nykyisin Kööpenhaminassakin kalliolla istuva Pieni merenneito olisi kopio ja alkuperäinen veistos olisi turvallisemmassa, salaisessa paikassa, kuvanveistäjän suvun hallussa. Onko tämä legendaa vaiko totta, sitä emme tiedä.