Sulkapäähine

Kaikista intiaanien käyttämistä erilaisista päähineistä näyttävin oli sulkapäähine. Sulkapäähineet oli koottu useista materiaaleista ja hyvin taiten. Lakotojen sulkapäähineeseen tarvittiin noin seitsemänkymmentä nuoren kotkan sulkaa, joista jokaisen päähän kiinnitettiin valkoisella kipsillä keltaisia hevosenjouhia.



Henry Farny 1899: Intiaanin muotokuva.

Sulkapäähineissä ei aina ollut sulkia yhtenä leveänä kaistana ympäri koko pään, vaan sulkia saattoi olla vähemmän, vain yksikin - ja sulkia oli aseteltu mitä erilaisimpiin muodostelmiin. Esimerkiksi delaware-päälliköllä ei ollut sulkapäähinettä, hänelle riitti asemassaan yksi ainut kotkansulka.

Sioux soturi sulkapäähineineen. Taiteilijan luoma muotokuva J. A. Anderson'in vuonna 1900 ottaman valokuvan mukaan. Kuva Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/wendelin.

Kotkansulkapäähinettä l. sotapäähinettä olivat oikeutettuja käyttämään vain kaikkein urhoollisimmat soturit ja päälliköt.

Sulat päähineeseen leikeltiin ja valmistettiin huolellisesti ja ne kiinnitettiin säihkyvän punaiseen kankaaseen, joka liepeen tavoin ja sulkareunaisena ulottui maahan asti. Päähän päähine kiinnitettiin piikkisianpiikkeihin käärityillä hirvennahkaremmeillä. Otsan yli kulki helmikoristeltu otsanauha ja päähineessä oli koristeena kärpännahkatupsuja.

Henry Farny 1899: Sitting Bull / Istuva Härkä.

Istuva Härkä yhdisti dakota-heimot (dakota = sioux, siouxin päähaarat ovat itäinen santee, keskiosan wichiyela ja läntinen teton) ja hänestä tuli kunnioitettu ja pelätty sotapäällikkö. Hänen vaikutusvaltansa oli suurimmillaan vuonna 1876, jolloin hänen johtamansa intiaaniarmeija löi Little Big Hornin taistelussa Kenraali Custerin johtaman ratsuväkiosaston.

Istuva Härkä vangittiin turvallisuussyistä vuonna 1890 ja hän sai surmansa kannattajiensa suorittamassa vapautusyrityksessä.