PANKKIRYÖSTÖT

Yhdysvaltain ensimmäinen historiaan kirjattu pankkiryöstö ei tapahtunut Villissä Lännessä, vaan New Yorkissa vuonna 1831.

Pankkiryöstöjen yleispiirteitä

Yleisimmin pankkiryöstöjä Villin Lännen aikana tekivät rikollisjoukkiot, eivät yksinäiset ryöstäjät. Pankkiryöstössä piti ryöstön aikana saada hallintaan sekä pankin työntekijät, mahdolliset asiakkaat ryöstöhetkellä, että myös pankin edusta, josta piti ryöstön jälkeen päästä ratsain pakosalle nopeasti ja ilman viivytyksiä. Jotta tämä kaikki onnistui, tarvittiin ryöstäjiä joukko aikoina, jolloin muitakin aseistettuja kansalaisia

Pankkiryöstön vaarat

Pankkiryöstöt olivat hyvin vaarallisia kaikille heille, jotka olivat pankissa ja lähimailla ryöstön hetkellä, mutta äärettömän vaarallisia ne olivat myös ryöstäjille itselleen. Nimittäin kaupunkilaiset kokivat tällaisten ryöstöjoukkioiden toimet uhaksi ja hyökkäykseksi koko heidän elämäntapaansa, heidän asuinpaikkaansa, laillista yhteiskuntajärjestystä ja kaikkea sitä vastaan, mitä heidän oma elämänsä edusti. Siksi he aikailematta, jos tilanne tuli eteen, saattoivat käydä raivoisaan hyökkäykseen pankkiryöstäjiä kohtaan, puolustaakseen omaa elinpiiriään.

Näissä tilanteissa saivat surmansa monet pankkiryöstäjät, kuten Clell Miller, taikka Daltonin koplan ryöstäjät. 5.10.1892 Daltonin veljesten johtaman pankkiryöstöjoukon poistuessa pankista ryöstön yhteydessä Kansasissa, aloittivat kaupunkilaiset rajun tulituksen ja surmasivat neljä joukkion jäsentä. Surmansa saivat Grat Dalton, Bob Dalton, Dick Broadwell ja Bill Powers. Taistelussa sai surmansa myös seriffi Charles Connelly.

Surmansa saanut Bob Dalton oli uhonnut ennen tätä keikkaa, että he olivat maailman parhaat pankkiryöstäjät. Tällä röyhkeällä ryöstöllään, keskellä kirkasta päivää kahteen pankkiin samanaikaisesti, Bob kuulutti lyövänsä kaiken sen, mitä Jesse James pankkiryöstäjänä teki. Ehkäpä niin kävikin, mutta menihän siinä Bobilta oma ja ainut henkikin.

Daltonin veljekset

Daltonin veljekset halusivat seurata kuuluisien serkkujensa, Youngerin veljesten rikollisuraa. Daltoneista on todettava, että kuuluisia heistä kyllä tuli, mutta mitään erityisiä ruudinkeksijöitä he eivät ryöstöissään olleet, mikä tuli erityisen hyvin ilmi Kansasissa, kun kaksi veljeksistä ammuttiin. Eloon jäänyt veli, Emett, oli mukana vankila-aikansa jälkeen elokuvien teossa, sekä asiantuntijana, kirjailijana että näyttelijänäkin. Hänen tunnetuin teoksensa on When the Daltons Rode, josta vuonna 1940 ilmestyneessä elokuvassa pääosaa esittää Randolph Scott.

Daltonin veljesten pankkiryöstöissään käyttämä revolveri. Pikkukuvassa joukkion neljä jäsentä rivissä vainaana epäonnisen keikan jälkeen.

Creative Commons
*Kuva Copyright greyloch.

Creative Commons
*Kuva Copyright greyloch.

Pankkiryöstäjän työväline

Clell Millerin (1850 - 1876) revolveri - Colt Navy Model 1851 .36 kaliiperi. Clell Miller kuului Jesse ja Frank Jamesin rikollisjoukkioon. Tämä revolveri Milleriltä saatiin heti pankkiryöstön jälkeen - pankkiryöstön tapahtumapaikkana oli Corydon, Iowa - ja ajankohta oli 3.6.1871.

Valppaat kansalaiset tunnistivat ryöstöstä Millerin ja lainvalvojat lähtivät tämän jäljille. Miller tavoitettiin Missourista, jossa hänet riisuttiin aseista ja pidätettiin. Miller kuljetettiin takaisin Iowaan oikeuteen, mutta siellä yllättäen hänet todettiinkin "not guilty" - syyttömäksi. Eräiden lähteiden mukaan tätä ryöstöä ei olisi oikeudessa käsiteltykään. Miller anoi tätä revolveria takaisin itselleen, ja esitti syyksi revolveriin liittyvät tunnearvot, mutta asetta ei enää palautettu hänelle.

Clell Miller oli pahimman luokan ryöstömies, mukana useissa ryöstöissä, joissa kohteena pankit, junat, kaupat ja muut kohteet. Hän ampui hengiltä useampia ihmisiä, kuten vuonna 1875 Pinkertonin etsivän nimeltään Jack Ladd. Clell Millerin ampuivat kaupunkilaiset hengiltä 7.9.1876, kun tämä oli yhdessä muiden ryöstäjien kanssa ryöstämässä pankkia First National Bank - Norhfield.

Ei rauhaa pankkiryöstäjille

Jos ja kun pankkiryöstäjät selvisivät ryöstötilanteesta saaliineen pakosalle, niin vasta silloin heille koittivat kovat ajat. Poikkeuksetta heidän jäljilleen lähtivät seriffien kokoamat posset (=seriffin avukseen kansalaisista kokoama takaa-ajojoukko) ja hyvin usein myös rangerit ja Pinkertonin etsivät. Jos olivat kovia miehiä pankkiryöstäjät, niin vielä kovemmat miehet tulivat heidän kannoillaan.

Butch Cassidy ja Sundance Kid

Butch Cassidy eli Robert Leroy Parker on jäänyt sekä juna- että pankkiryöstäjien joukossa elämään kuolemattomana ja hänet muistetaan siitä, että hänen ei tiedetä koskaan surmanneen ainuttakaan ihmistä. Sitä nyt toki voi pitää hänen kohdallaan "lieventävänä" seikkana.

Johnny Dobbs

Johnny Dobbs oli oikealta nimeltään Michael Kerrigan. Hän oli yksi 1800-luvun menestyksekkäimmistä pankkiryöstäjistä. Hänkään ei tehnyt uraansa Villissä Lännessä, vaan muissa suurkaupungeissa. Hän sai suurimmassa ryöstössään New Yorkin Manhattanilla ryöstösaalista 2,7 miljoonaa dollaria.

Edward Smith

Ensimmäisessä pankkiryöstössä kautta aikain - City Bank, Wall Street, New York City - ryöstösaalis oli 245 000 dollaria. Vuonna 1831 tämä oli valtaisa summa. Ryöstäjä Edward Smith jäljitettiin nopeasti ja passitettiin maineikkaaseen Sing Singin vankilaan. Hänen jälkeensä pankkiryöstäjien joukko on ollut kirjavaa. Ryöstäjissä on ollut Villin Lännen romanttisia seikkailijoita, kylmäverisiä murhaajia, hyvin suunnitelmallisia ja huolellisia ryöstäjiä ja loputtomiin melko taidottomia haihattelijoita, jotka tekivät ryöstönsä nopeasti ja suuremmin suunnittelematta ja jäivät yhtä nopeasti kiinni.

Jesse James ja kumppanit

Villin Lännen romanttisen sädekehän saaneita pankkiryöstäjiä edusti Jesse James. Hänet muistetaan myyttisenä oman aikansa Robin Hoodina, joka ryösti vain rikkailta. Toisaalta, onko köyhillä mitään ryöstettävääkään - ja antoiko Jessekään Robin Hoodin tapaan rahaa köyhille, on sekin oma kysymyksensä. Todellisuudessa veljekset Jesse ja Frank olivat ryöstäjiä ja murhaajia jo Yhdysvaltain sisällissodan aikana, eivätkä nähneet mitään syytä muuttaa elintapojaan sodan jälkeenkään. Siitä huolimatta he ovat jääneet elämään muistojen kirjojen kultareunaisilla lehdillä sankareina. Jesse James sai surmansa selkäänammutusta salamurhaajan luodista, joten kuolintapa ei ollut hohdokas, vaan ryöstelyn ammattimaiselle edustajalle tyypillisen väkivaltainen.

Pankkiryöstäjät

Äidille ei saa kertoa mitään!

Kuvassa pankkiryöstäjiä 1920-luvulta. Ryöstäjistä vasemmalla W. Benjamin Morrison ja oikealla George Horine. Nämä 19-vuotiaat reippaat nuorukaiset olivat ryöstäneet pankin Saratogassa, Kaliforniassa viikko ennen kuvanoton ajankohtaa. Morrison pyysi pidättäjiltään, että nämä eivät kertoisi ryöstöstä mitään hänen äidilleen, jonka terveys oli heikko.