CHRISTOPHER "KIT" CARSON (1809 - 1868)
Uudisasukkaiden eturintamassa
kiitänyt Kit Carson aloitti monivaiheisen uransa New Mexikossa
majavanpyytäjänä. Hän tuli myös kuuluisaksi Mississippijoen länsipuolen
tienraivaajana ja ehti toimia postivaunujen ajajana ja armeijan
tiedustelijana. Armeijassa hän loi itselleen menestyksekkään uran ja taisteli
sekä intiaanisodissa, että Yhdysvaltain sisällissodassa, jossa yleni
aina prikaatinkenraaliksi asti.
Kit Carson on eräs heistä, joka jälkipolville
on symboloinut urheaa, oikeudenmukaista ja sankarillista uudisraivaajaa niin,
että hänen mainettaan on kenenkään ollut hyvin vaikeaa lyödä taikka voittaa.
Vauhdikkaan elämänsä aikana Carson ehti vaellella ja samoilla joka puolella
Texasin ja Oregonin alueella.
Näiden Villin lännen sivujen etusivulla esitellään lyhyesti
Daniel Boone. Boone oli Mississipin itäpuolen tienraivaaja, siinä
missä Kit Carson muistetaan länsipuolen tienraivaajana.
Carsonin äiti oli syntyjään Boone.
Pieni ja karkea vuoristolainen
Kit Carsonin pituus oli 165 cm - ja hän piti itseään luku- ja
kirjoitustaidottomana, karkeana vuoristolaisena.
Urhea kolmikko
Ylhäällä kauniissa lännenkirjan kannessa on keskellä Kit Carson,
ihan selvästi vasemmalla pesukarhulakistaan ja hirvennahkavaatteistaan
tunnistettavana aina iloinen Davy Crockett - ja oikealla rauhanpiippua
tarjoamassa Istuva Härkä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Historiallinen muotokuva ylhäällä Copyright -
mharrsch
Intiaanien luottamus
Navajot nimittivät Carsonia Köydenheittäjäksi. Useimmat navajot luottivat
Kit Carsoniin, koska tämä oli aina puhunut intiaaneille rehellisesti,
ja he toivoivat tekevänsä rauhan Carsonin avulla. Carson suhtautui
intiaaneihin arvostavasti ja oli tutustunut näihin jo kauppamiesaikoinaan.
Hän piti intiaaneista. Hän oli asunutkin näiden parissa kuukausien ajan,
näkemättä vilahdustakaan valkoisista. Carson oli tehnyt lapsenkin
arapaho-naisen kanssa ja asunut jonkin aikaa cheynne-naisenkin kanssa.
Vaatimaton lukeneisuus
Kit Carsonin lukusivistys oli vaatimatonta. Vaikka hän saavuttikin
suuren maineen ja kunnioituksen, sai tämä hänen vaatimaton opillinen
taustansa hänet tuntemaan alemmuutta lukeneiston ja ylhäisön parissa.
Hän ei koskaan tuntunut voittavan pelokasta kunnioitustaan huipulla oleviin,
hyvinpukeutuviin ja viisaisiin miehiin. Tämä aikaansai sen, että
hän alistui sellaisiinkin intiaanien vastaisiin toimiin
ja sotimiseen - johon hän ei muuten olisi halunnut ryhtyä.
Niinpä esimerkiksi vuonna 1883 hänen esimiehenään oli Carleton,
joka julisti, että intiaanien kanssa ei tule laisinkaan neuvotella.
Miehet on tapettava aina kohdattaessa ja naiset ja lapset vangittava.
Aluksi Carson Carletoninkin kanssa vastusti tällaista suhtautumista
ystäviinsä intiaaneihin. Pian hän kuitenkin oli jo hyökkäämässä
navajojen kimppuun ja hänen raporttinsa Carletonille
"kaikuivat
samoja sanoja, kuin mitä olivat tuon röyhkeän kerskurin, Carletonin,
jolta hän otti vastaan käskynsä".
Lähteinä mm: