Kasvo-, vartalo- ja hiusmaalit

Erilaiset kasvo-, vartalo- ja hiusmaalaukset olivat yleisiä intiaaniheimoilla. Maalaamista ei harrastettu vain sotaan lähdettäessä, vaan muulloinkin. Kasvoille maalipinta toi suojaa aurinkoa ja tuulta vastaan ja se suojasi myös lumelta ja hyönteisiltä. Erilaisten kuvioiden avulla kuvattiin erilaisia tunnetiloja ja ne liittyivät myös erityisesti tiettyihin seremonioihin.

Tasankointiaanit maalasivat kasvonsa ja vartalonsa lähtiessään sotaan - tästä nimi "sotamaalaus". Väreinä käytettiin erilaisia pigmenttejä sekoitettuna rasvaan. Kasvomaaleina käytettiin keltaokraa ja punaista rautaoksidia, valkoista savea ja hiiltä. Pohjois-Amerikan pawnee-intiaanit maalasivat silmäluomensa sinooperilla. Joskus myös kilpi ja hevonen maalattiin samoin kuvioin kuin kasvot ja vartalo. Usein vanhoja haavoja korostettiin punaisella maalilla.



Amerikkalainen George Catlin (1796 - 1872): "Head Chief of the Blood Tribe 1832". - Kuva Public domain.

Punanahat

Punainen väri oli sotamaalauksissa suosittu, koska se merkitsi voimaa. Tämän vuoksi ensimmäiset uudisasukkaat nimittivätkin intiaaneja punaisiksi miehiksi tai punanahoiksi. Todellisuudessa heidän ihonvärinsähän vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan.

Muista muistaa

"Muista tuuli. Muista hänen äänensä. Hän tietää maailmamme alkuperän.
Muista, että sinä olet kaikki ihmiset - ja kaikki ihmiset ovat sinä.
Muista, että sinä olet koko maailmankaikkeus - ja koko maailmankaikkeus on sinä.
Muista, että kaikki on liikkeessä ja kasvaa - ja on sinussa.
Muista, että tästä kaikesta syntyy kieli.
Muista tanssi, jota kieli on, jota on elämä.
Muista muistaa."
(Joy Harjo - Creekintiaani)



Amerikkalainen George Catlin (1796 - 1872): "The White Cloud, Head Chief of the Iowas 1844 - 1845". - Kuva Public domain.

Päänahkoja ottaneilla mustat kasvot

Päänahkoja ottaneet maalasivat kasvonsa mustiksi ennen paluutaan kotikylään. Omaha-intiaanien sotapäällikkö maalasi kasvoihinsa "kyynelten polun": vinot viivat, jotka kulkivat silmän alta niskaan. Mustajalkojen miehet maalasivat kasvoihinsa raitoja, ympyröitä ja/tai pisteitä, vartaloa maalattiin harvemmin.

Värien kirjo

Mustajaloilla väreinä käytettiin punaista, keltaista, valkoista ja mustaa. Pawnee-miehet maalasivat vartalonsa punakeltaraidalliseksi ja silmäluomensa punaiseksi sinooperilla. Assiniboinsit maalasivat silmien ympärystän valkoisella savella, muun osan kasvoista punaisella tai punaruskealla; kun vihollinen oli tapettu, kasvot maalattiin mustaksi.

Siouxien aurinkotanssiin valittiin erityiset tanssijat, jotka maalattiin ensimmäisenä päivänä valkoiseksi. Seuraavien päivien aamuina värejä lisättiin. Jokaisella maalarilla oli oma värinsä, joka liittyi hänen uneensa. Ensimmäinen sotilas, joka tappoi vihollisen, sai käyttää mustaa kasvomaalia, mihin viitataan myös useissa siouxien sotalauluissa. Jos omia uhreja ei ollut, ensimmäiset neljä vihollisen tappajaa vaimoineen saivat pitää mustaa kasvomaalia.

Värit kertovat

Seminoleilla kasvomaalauksissa punainen oli sodan väri, valkoinen rauhan. Musta oli heille väri, joka merkitsi valmistautumista sotaan. Vihreä maali silmien alla vahvisti öisiä näkyjä ja yöllä näkemistä. Keltainen edusti kuolemaa ja viittasi vanhoihin, kellastuneisiin luihin.

Tatuoinnit

Myös tatuointeja oli sekä miehillä että naisilla ja joskus kautta koko vartalon. Väreistä käytetyin sekä maalaamisessa että tatuoinnissa oli punainen. Tatuoinnilla oli monenlaisia merkityksiä, riippuen heimosta ja sukupuolesta. Lounaisen Pohjois-Amerikan intiaanien keskuudessa naisten tatuoinnista nähtiin, mistä kylästä hän oli kotoisin. Alaskassa tietyt tatuoinnit miehellä kertoivat siitä, että hän on surmannut taistelussa vihollisen.

Hiusten hoitoa

Hiusten merkitys osana ulkoista näyttävyyttä oli tärkeää sekä miehille että naisille. Eräissä intiaaniheimoissa miehet kasvattivat pitkät hiukset, jotka joskus saivat liehua vapaina ja joskus taas olivat tiukasti letitettyinä. Eräät intiaanikampauksista ovat nähneet uuden tulemisen myös muualla kuin intiaanien keskuudessa - tästä esimerkkinä punk-kulttuurin ns. mohikaani-kampaus tai irokeesi, jossa hiukset on ajeltu sivuilta kaljuksi mutta jätetty päälaelle pitkäksi. Myös hiuksia maalattiin siinä, missä ihoakin.

Hiusten skalppitupsu

Tasankointiaanit pitivät yleensä hiuksensa pitkinä ja voitelivat ne biisonin rasvalla. Pawneet olivat tässä suhteessa poikkeus, sillä useimmiten he ajoivat miesten hiukset pientä tupsua (scalp lock) lukuunottamatta kokonaan pois. Tupsu houkutteli vihollisia skalpeeraukseen, ja sen pitäminen oli näin ollen osoitus tupsun kantajan urheudesta.

Rakkaudessa pettyneen mustajalkaneidon laulu

"Kaukaa katsoen
rakkaani näytti kotkalta.
Mutta voi!
Kun hän tuli lähelle,
näin hänen olevan vain
hiirihaukka."
(Mustajalkojen laulu)