Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright © Ed Dunens

Maailman suurin siipien kärkiväli merilinnuissa ja samalla kaikissa linnuissa

Jättiläisalbatrossi - (Diomedea exulans)

Tuntomerkit: Alta lumivalkoinen. Höyhenpuku vaihtuu alun suklaanruskeasta asteittain, monien sulkasatojen jälkeen pääosin valkeaksi, mutta väreihin jää tummaa, mustaakin. Hyvin pitkät ja kapeat siivet, joiden kärkiväli 2,5 - 3,5 metriä.
Pituus ja paino: Yksi maailman suurikokoisimmista linnuista. Vartalon pituus 135 cm. Paino tavallisimmin 6 - 12 kg, mutta jopa 16 kg juuri ensilennolleen merille lähtevällä nuorella "läskillä".
Esiintymisalue: Eteläinen jäämeri. Jättiläisalbatrossi on vaarantuneeksi luokiteltu lintulaji, jota on koko maailmassa jäljellä noin 8 000 pesivää paria. Se pesii eteläisen pallonpuoliskon valtameren saarilla, esimerkiksi Crozetsaarilla, jotka sijaitsevat suunnilleen Madagaskarin ja Etelämantereen puolivälissä.
Erityistä: Maailman suurin siipien kärkiväli, jopa 3,7 m. Paljon pidemmästä siipien kärkivälistä, jopa yli viidestä metristä, on kirjallisuudessa mainintoja, joita ei ole kyetty vahvistamaan. Näin suuret kärkivälit mennevät tarujen puolelle, sillä onhan kyseessä tarumainen lintu. Jättiläisalbatrossit kuuluvat myös maailman pitkäikäisimpien lintujen joukkoon. Keskimääräinen elinikä 30 vuotta, mutta jopa 50 vuotta.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Eric Miraglia

Albatrossi, joka lepäämättä liitää - dynaamista liitoa ylös-alas-ylös-alas tuulen ja nousuvirtauksen mukana

Jättiläisalbatrossi viettää suurimman osan elinajastaan lennossa ja laskeutuu vain lisääntyessään ja ruokaillessaan. Raskastekoisen jättiläisalbatrossin siipilihakset ovat melko heikot, ja jo lentoonlähtö näyttää vaikealta - mutta siitäkin huolimatta se selviytyy ilmassa häikäisevällä tavalla, johon tuskin mikään muu lintu pystyy.

Albatrossia kuvataan "maailman suurenmoisimmaksi eläväksi lentokoneeksi - ihan tarkkaan ottaen liitokoneeksi". 115 kilometrin tuntivauhdilla se taivaalla "lepäämättä liitää", kuten Juha "Watt" Vainio kaihoisassa laulussaan kertoo. Kooltaan ja mittasuhteiltaan komea jättiläisalbatrossi liitelee liikkumattomin siivin eteläisten valtamerten myrskytuulissa ja tekee satojen, ja tuhansien kilometrien mittaisia ruokailumatkoja.

Albatrossin lento on hyvin energiatehokasta - sopivan voimakkaassa tuulessa lintu lentää pääasiallisesti liitelemällä. Sen liitoa kutsutaan "dynaamiseksi liidoksi", eli lintu ei vain asetu tuulten ja ilmavirtojen vietäväksi, vaan tarkoilla manöövereillä ottaa olosuhteista liitoa ajatellen kaiken irti.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ray Muzyka

Liidon tarkastelua

Nykytutkijat ovat jättiläisalbatrosseihin sijoitettujen radiolähetinten ja tietokonemallinnusten avulla luoduilla simulaatioilla kyenneet tunkeutumaan linnun liidon kaikkiin yksityiskohtiin ja paljastaneet sen salat.

Liitäessään albatrossi lukitsee siipensä erityisillä jänteillä niin, että siipien liitoasennossa pitäminen vie mahdollisimman vähän energiaa. Valtameren yllä liitäessään albatrossi toistaa kaiken aikaa samaa lentokuviota. Ensiksi se nousee, tekee kaarroksen ja syöksyy sitten lähelle merenpintaa, jolloin sen liikemäärä riittää kumoamaan ilmanvastuksen.

Tutkijat ovat kyenneet selvittämään, että albatrossi saa tarvitsemansa energian, kun se lentoratansa lakipisteessä kääntyy vastatuulesta myötätuuleen. Näin, äärimmäisen tarkasti liikerataansa säädellen ja energiankäyttöään hyödyntäen, jättiläisalbatrossi kykenee liitelemään tuntikausien ajan, räpäyttämättä siipiään yhtään ainutta kertaa.

Ylös-alas-liidon alimmasta kohdasta liito saa yhä uudelleen uutta vauhtia ja energiaa. Jättiläisalbatrossi hyödyntää ylös-alas-liitäessään ilmatilan eri osien ilmanvastuksen ja ilmavirtausten erilaisia ominaisuuksia ja suuntauksia. Minkä hyvänsä pinnan, myös vesipinnan lähellä oleva, ilmatilan alin, vähätuulinen kerros jarruttaa ja hidastaa lentoa. Mutta heti sen yläpuolella on rajatila, 10 - 20 metriä korkea tila, jossa tuulen nopeus ylöspäin mentäessä tasaisesti kasvaa. Tätä ilmiötä jättiläisalbatrossi käyttää hyväkseen.

Albatrossi liukuu hitaasti myötätuulessa alaspäin, keräten nopeutta. Juuri vedenpinnan yläpuolella se kääntyy jyrkästi ylöspäin ja vasten tuulta. Tällöin sen nopeus vedenpintaan nähden hidastuu. Ilmaan verrattuna nopeus ei kuitenkaan vähene yhtä nopeasti, koska lintu nyt alkaa kohota ja siirtyy koko ajan nopeammin virtaaviin ilmakerroksiin. Näin lisääntyvä tuulen nopeus nostaa albatrossin taas ylös ja se kohoaa 10 - 20 metriä, valmiina kääntymään uuteen alasliukuun.

Pitkiä liitoja

Pisimmillään jättiläisalbatrossin on arvioitu kykenevän liitämään yhdellä liitomatkalla, siipiään räpäyttämättäkään yli 16 000 kilometriä. Maapallon ympäri jättiläisalbatrossi lienee liitäisi siten halutessaan 46 päivässä.

Yhdessä vuorokaudessa lentomatka voi olla yli 1 000 kilometriä. Jättiläisalbatrossien lentomatkojen arviointi on vaikeaa, mutta esimerkiksi kahdessatoista vuorokaudessa on todettu yhden rengastetun jättiläisalbatrossin lentäneen 6 000 km etäisyydelle. Yhden ravinnonhakumatkan kesto on keskimäärin noin 10 vuorokautta. Veteen albatrossit laskeutuvat vain tyynellä säällä.

Purjelaivojen aikakaudella jättiläisalbatrossit usein seurailivat päiväkausien ajan purjelaivoja, eivätkä vain seurailleet, vaan pyörivät myös laajaa ympyrää niiden yläpuolella. Tämä väsymätön liitely jatkui päivästä toiseen, niin tyynellä kuin myrskylläkin, eikä lintujen nähty koskaan laskeutuvan veteen.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © JJ Harrison

Liitoselvityksen lähteenä MailOnline: Mystery of how the wandering albatross travels 10 000 miles in a single journey WITHOUT flapping its wings is solved. Sekä Kodin suuren eläinkirjan Albatrossit-osio.

Albatrossit liitävät kohti tuhoaan

Albatrossit (Diomedeidae) on kapeasiipisten merilintujen heimo, joka kuuluu ulappalintujen lahkoon. Albatrossilajeja on 24. Erityisesti kalastus pitkine siimoineen uhkaa ja surmaa albatrosseja. Kaikki albatrossit ovat uhanalaisia ja hätää kärsimässä, kahdeksan lajeista on äärimmäisen uhanalaisia. Kun albatrosseja on liidellyt jo 50 miljoonan vuoden ajan, niin nyt ihminen on hävittämässä hetkessä nämä ilmojen uljaat kiitäjät.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © JJ Harrison




Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Ed Dunens

Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*BirdLife Suomi
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat