Vanajan kirkko. - Kuva yllä Copyright
© Tuomo Lindfors - Creative Commons.
Vanajan harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Se on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Suuret nurkkakivet ja kauniit tiilestä muuratut päädyt antavat kirkolle persoonallisen ilmeen. Kirkon länsipäädyn ulkoinen saarnastuoli on harvinaisuus. Siitä on aikoinaan saarnattu kirkonmäellä olleelle väelle.
Vanajan keskiaikainen kivikirkko kirkkotarhoineen ja hautausmaineen muodostaa Hämeenlinnan alueen historiallisesta menneisyydestä kertovan saarekkeen teollisuuden, rautatien ja valtateiden puristuksessa.
Suurista, sileäpintaisista, kivistä rakennetussa kirkossa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet. Länsipäädyn tiilikoristelu koostuu kaarinauhasta, siihen liittyvistä porrastetuista kolmioista, rististä sekä ympyräkomeroista. Päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt, tiilestä muurattu ulkoinen saarnastuoli. Itäpäädyn ristiaiheiseen tiilikoristelun liittyy kaksi kalkkikivistä vaakunaa, joista toisen on todettu kuuluneen Tott-suvulle. Yksilaivaista kolmetraveista kirkkosalia kattavat rengaskoristeiset tähtiholvit. Keskieurooppalainen Ristin tietä kuvaava myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi kuluu Suomen korkeatasoisimpiin. Asehuoneen ja kirkkosalin välisen eteläportaalin ovilevy on keskiaikainen.
Suomen kaunein kirkko
Vanajan kirkko
Vanajan kirkko sijaitsee Hämeenlinnassa, Vanajan hautausmaan alueella.Vanajan harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Se on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Suuret nurkkakivet ja kauniit tiilestä muuratut päädyt antavat kirkolle persoonallisen ilmeen. Kirkon länsipäädyn ulkoinen saarnastuoli on harvinaisuus. Siitä on aikoinaan saarnattu kirkonmäellä olleelle väelle.
Vanajan keskiaikainen kivikirkko kirkkotarhoineen ja hautausmaineen muodostaa Hämeenlinnan alueen historiallisesta menneisyydestä kertovan saarekkeen teollisuuden, rautatien ja valtateiden puristuksessa.
Suurista, sileäpintaisista, kivistä rakennetussa kirkossa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet. Länsipäädyn tiilikoristelu koostuu kaarinauhasta, siihen liittyvistä porrastetuista kolmioista, rististä sekä ympyräkomeroista. Päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt, tiilestä muurattu ulkoinen saarnastuoli. Itäpäädyn ristiaiheiseen tiilikoristelun liittyy kaksi kalkkikivistä vaakunaa, joista toisen on todettu kuuluneen Tott-suvulle. Yksilaivaista kolmetraveista kirkkosalia kattavat rengaskoristeiset tähtiholvit. Keskieurooppalainen Ristin tietä kuvaava myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi kuluu Suomen korkeatasoisimpiin. Asehuoneen ja kirkkosalin välisen eteläportaalin ovilevy on keskiaikainen.
Kirkkotarhassa oleva Harvialan kartanon omistaneen Brusin-suvun uusklassillinen hautakappeli on rakennettu 1817.
Uusgoottilainen kellotapuli kirkon itäpuolella on rakennettu 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin laatiman piirustuksen mukaan.
Hautausmaa rajattiin kiviaidalla 1799-1801 ja myöhemmin sitä on useaan otteeseen laajennettu. Hirsinen porttirakennus valmistui 1839 ja viljamakasiini 1858. Kirkkotarhaa rajaavat kuusiaidat.
Kirkkoraitin varrella seurakuntakoti, pappila ja huvilarakennus muodostavat oman ryhmänsä kirkon kaakkoiskulmalla.
Vanajan yksilaivaisessa, pitkänomaisessa kirkossa on rengasholvaus. Vihkimäristit ovat ainoat seinämaalaukset. Kirkon 16 puuveistoksesta suurin osa on lahjoitettu museoihin. Esimerkiksi 1200-luvulta peräisin oleva krusifiksi on näytteillä Hämeen linnassa.
Alttarikaapistaan vanajalaiset eivät kuitenkaan ole luopuneet. Moniosainen alttarikaappi on antwerpeniläistä työtä 1500-luvun alusta. Sen puuveistossarja kuvaa Jeesuksen syntymä- ja kärsimyshistoriaa. Nykyisin eteläseinällä oleva R.W. Ekmanin maalaama kirkastusvuoriaiheinen alttaritaulu on lahjoitus vuodelta 1860.
Vuoden 1984 perusteellisessa korjauksessa avattiin alttariseinällä oleva ikkuna, joka oli muurattu umpeen yli sata vuotta aikaisemmin. 1830-luvulta peräisin oleva saarnastuoli siirrettiin pohjoisseinältä takaisin alkuperäiselle paikalleen eteläseinälle. Kirkkoa on korjattu ja muutettu usein vuosisatojen aikana. Tällä hetkellä kirkko on lähellä alkuperäistä asuaan, kuitenkin niin, että siinä näkyvät eri aikakausien jäljet. (Hämeenlinna-Vanajan seurakunta - Häme-Wiki)
Uusgoottilainen kellotapuli kirkon itäpuolella on rakennettu 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin laatiman piirustuksen mukaan.
Hautausmaa rajattiin kiviaidalla 1799-1801 ja myöhemmin sitä on useaan otteeseen laajennettu. Hirsinen porttirakennus valmistui 1839 ja viljamakasiini 1858. Kirkkotarhaa rajaavat kuusiaidat.
Kirkkoraitin varrella seurakuntakoti, pappila ja huvilarakennus muodostavat oman ryhmänsä kirkon kaakkoiskulmalla.
Vanajan yksilaivaisessa, pitkänomaisessa kirkossa on rengasholvaus. Vihkimäristit ovat ainoat seinämaalaukset. Kirkon 16 puuveistoksesta suurin osa on lahjoitettu museoihin. Esimerkiksi 1200-luvulta peräisin oleva krusifiksi on näytteillä Hämeen linnassa.
Alttarikaapistaan vanajalaiset eivät kuitenkaan ole luopuneet. Moniosainen alttarikaappi on antwerpeniläistä työtä 1500-luvun alusta. Sen puuveistossarja kuvaa Jeesuksen syntymä- ja kärsimyshistoriaa. Nykyisin eteläseinällä oleva R.W. Ekmanin maalaama kirkastusvuoriaiheinen alttaritaulu on lahjoitus vuodelta 1860.
Vuoden 1984 perusteellisessa korjauksessa avattiin alttariseinällä oleva ikkuna, joka oli muurattu umpeen yli sata vuotta aikaisemmin. 1830-luvulta peräisin oleva saarnastuoli siirrettiin pohjoisseinältä takaisin alkuperäiselle paikalleen eteläseinälle. Kirkkoa on korjattu ja muutettu usein vuosisatojen aikana. Tällä hetkellä kirkko on lähellä alkuperäistä asuaan, kuitenkin niin, että siinä näkyvät eri aikakausien jäljet. (Hämeenlinna-Vanajan seurakunta - Häme-Wiki)
