Suomenlinnan kirkko. - Kuva Copyright
© Bernt Rostad - Creative Commons.
Alun perin kirkko palveli Viaporin venäläistä varuskuntaa. Suomen itsenäistyttyä alettiin pitää epäsopivana, että kaupunkiin mereltä tulevia tervehtivät ensimmäisinä venäläistyyliset liekkikupolit, ja kirkko muutettiin luterilaiseksi.
Arkkitehti Einar Sjöströmin 1928 laatiman suunnitelman mukaan pääkupolin sipuli poistettiin ja torni rakennettiin nelikulmaiseksi. Sisäpuolelta kupoli säilyi pyöreänä. Pikkukupolien kannat jätettiin vesikaton alle. Holvatut, kaarimaiset ulokkeet, kokoshnikit, ja muu ortodoksikirkon ornamentiikka poistettiin, ja seinät rapattiin sileiksi. Alkuperäinen sisustus luovutettiin Suomen ortodoksiselle kirkolle.
Alkuun kirkko palveli luterilaisena varuskuntakirkkona, kunnes puolustusvoimat luovutti rakennuksen Helsingin evankelisluterilaisille seurakunnille vuonna 1960. Arkkitehti Veikko Leisténin suunnittelemien laajojen korjausten jälkeen kirkko vihittiin uudelleen käyttöön helmikuussa 1964. Kirkon krypta remontoitiin seurakuntatoimintaa varten 1987.
Kirkon tornissa toimii yhä laiva- ja lentoliikennettä palveleva majakka. Majakkalyhdyn viesti on neljä peräkkäistä väläystä eli morseaakkosten H-kirjain, Helsingin mukaan. Kirkkomajakoita on kristikunnassa tiettävästi vain kolme. (Kirkko Helsingissä)
Suomen kaunein kirkko
Suomenlinnan kirkko
Suomenlinnan kirkko valmistui vuonna 1854 arkkitehti Konstantin Tonin suunnitelmien mukaan. Suomenlinnan harmaaksi rapattu kirkko onkin yksi Helsingin vanhimmista pyhäköistä. Se tervehtii mereltä tulijoita morsettamalla kustavilaistyylisen torninsa loistosta Helsingin merkiksi H-kirjainta. Alun perin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi rakennettu liekkikupolikirkko muutettiin 1920-luvulla maan itsenäistyttyä luterilaiseksi kirkoksi.Alun perin kirkko palveli Viaporin venäläistä varuskuntaa. Suomen itsenäistyttyä alettiin pitää epäsopivana, että kaupunkiin mereltä tulevia tervehtivät ensimmäisinä venäläistyyliset liekkikupolit, ja kirkko muutettiin luterilaiseksi.
Arkkitehti Einar Sjöströmin 1928 laatiman suunnitelman mukaan pääkupolin sipuli poistettiin ja torni rakennettiin nelikulmaiseksi. Sisäpuolelta kupoli säilyi pyöreänä. Pikkukupolien kannat jätettiin vesikaton alle. Holvatut, kaarimaiset ulokkeet, kokoshnikit, ja muu ortodoksikirkon ornamentiikka poistettiin, ja seinät rapattiin sileiksi. Alkuperäinen sisustus luovutettiin Suomen ortodoksiselle kirkolle.
Alkuun kirkko palveli luterilaisena varuskuntakirkkona, kunnes puolustusvoimat luovutti rakennuksen Helsingin evankelisluterilaisille seurakunnille vuonna 1960. Arkkitehti Veikko Leisténin suunnittelemien laajojen korjausten jälkeen kirkko vihittiin uudelleen käyttöön helmikuussa 1964. Kirkon krypta remontoitiin seurakuntatoimintaa varten 1987.
Kirkon tornissa toimii yhä laiva- ja lentoliikennettä palveleva majakka. Majakkalyhdyn viesti on neljä peräkkäistä väläystä eli morseaakkosten H-kirjain, Helsingin mukaan. Kirkkomajakoita on kristikunnassa tiettävästi vain kolme. (Kirkko Helsingissä)
