Sauvon kirkko. - Kuva Copyright
© Markus Mikael S - Creative Commons.
Sauvon seurakunta perustettiin jo ennen 1300-lukua. Pitäjän ensimmäinen, puinen, kirkkorakennus sijaitsi nykyisellä kirkonpaikalla. Kivikirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi ja runkohuone ja holvaus tehtiin samassa rakennusvaiheessa 1400-luvun jälkipuoliskolla. Viimeiseksi rakennettiin asehuone. Kirkon kalkkimaalaukset konservoitiin 1971 ja hautavaakunat 1990-luvulla.
Sauvon kirkko. - Kuva Copyright © Aalto-yliopiston arkisto.
Sauvon kivikirkko on sisustukseltaan ja esineistöltään parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Suomessa.
Pyhälle Clemensille omistetun kirkon kirkkosali on kolmilaivainen ja kuusitraveinen. Korkealle kaartuva holvaus on samanlainen kuin Petrus Muratorin johdolla holvatuissa kirkoissa: kahdeksankulmaiset massiiviset pilarit, sivulaivoissa ristiholvit, keskilaivassa tähtiholvit ja niistä kaksi itäisintä ns. monimuotoista suomalaista tähtiholvia. 1470-luvun alusta peräisin olevat kalkkimaalaukset liittyvät Pietari Henrikinpojan koulukuntaan. Seinissä on ns. credo-sarja, missä parittaiset profeetat ja apostolit esittävät uskontunnusta, kuoriholviin on maalattu kirkkoisät ja evankelistojen vertauskuvat.
Suomen kaunein kirkko
Sauvon kirkko
Sauvon vuonna 1472 vihitty ja Pyhän Klemens Roomalaisen mukaan nimetty kirkko on Suomen suurimpia keskiaikaisia pitäjänkirkkoja. Nykyään istumapaikkoja 1600-luvulta peräisin olevissa penkeissä on runsaat 700. Sisustus on eri aikakausilta, 1200-luvulta nykypäivään. (Paimion seurakunta)Sauvon seurakunta perustettiin jo ennen 1300-lukua. Pitäjän ensimmäinen, puinen, kirkkorakennus sijaitsi nykyisellä kirkonpaikalla. Kivikirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi ja runkohuone ja holvaus tehtiin samassa rakennusvaiheessa 1400-luvun jälkipuoliskolla. Viimeiseksi rakennettiin asehuone. Kirkon kalkkimaalaukset konservoitiin 1971 ja hautavaakunat 1990-luvulla.
Sauvon kirkko. - Kuva Copyright © Aalto-yliopiston arkisto.
Sauvon kivikirkko on sisustukseltaan ja esineistöltään parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Suomessa.
Pyhälle Clemensille omistetun kirkon kirkkosali on kolmilaivainen ja kuusitraveinen. Korkealle kaartuva holvaus on samanlainen kuin Petrus Muratorin johdolla holvatuissa kirkoissa: kahdeksankulmaiset massiiviset pilarit, sivulaivoissa ristiholvit, keskilaivassa tähtiholvit ja niistä kaksi itäisintä ns. monimuotoista suomalaista tähtiholvia. 1470-luvun alusta peräisin olevat kalkkimaalaukset liittyvät Pietari Henrikinpojan koulukuntaan. Seinissä on ns. credo-sarja, missä parittaiset profeetat ja apostolit esittävät uskontunnusta, kuoriholviin on maalattu kirkkoisät ja evankelistojen vertauskuvat.
Sauvon kirkko. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto
Kirkkosalin kiinteä sisustus on harvinaislaatuisen vanha ja monipuolinen. Eteläportaalin ja sakariston ovilevyt ovat keskiaikaiset, keskilaivan penkistön eturintamuksiin ja papinpenkkiin sekä piispantuoliin on käytetty keskiaikaisia puuleikkauksin varustettuja kuoriparven rintamuksia ja kuorituolien osia. Penkkikorttelit ovat siten järjestytetyt, että keskikäytävän ohella myös sivulaivoissa on käytävät. Saarnastuolin itäpuolella olevat penkit ovat ns. kaksoispenkkejä.
Sisustuksen tammenväri on 1860-luvulta, jolloin penkkien ovet poistettiin. Länsilehterin lisäksi kirkossa on lehteri etelälaivan länsipäässä. Molemmat ovat 1600-luvun loppupuolelta ja niiden kaiteissa on Lars Myran vuonna 1695 tekemät maalaukset. Kuorin pohjoisosassa on 1695 rakennettu kasteaitaus, keskiaikainen kasteallas on gotlantilaista kalkkikiveä.
Sauvon kirkko. - Piirtäjä Armas Lindgren vuonna 1902, Copyright © Museovirasto
Barokkityylinen saarnastuoli kaikukatoksineen on lahjoitettu kirkkoon 1651 ja sen jalkana on keskiaikaisen sakramenttikaapin jalusta. Alttaritaulu veistoskehystyksineen on vuodelta 1647. "Aateliston kehdoksi" kutsutusta pitäjästä kertoo poikkeuksellisen monilukuinen määrä hautavaakunoita. Kenraaliluutnantti Juhan Gallenin täydellisen sukuvaakunasarjan lisäksi kirkossa on 19 muuta vaakunaa.
Kellotapulin kivinen alaosa on keskiaikainen ja puinen yläosa sipulikupoleineen on vuodelta 1770. Sen rakennusmestarina on toiminut Sauvosta kotoisin ollut rakennusmestari Anders Wahlberg. Kirkkotarhaan johtavista tiilestä muuratuista porttirakennuksista läntinen on vuodelta 1795 ja etelänpuoleinen 1800-luvun puolivälistä. Kirkon lähellä on hirsinen lainamakasiini 1800-luvun alusta sekä varastoaitta. (Museovirasto)
