Sammatin kirkko. - Kuva yllä Copyright
©
Jussi Toivanen - Creative Commons.
Sammatin kirkko. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Sammatista tuli 1660-luvulla Karjalohjan kappeli, ja jo silloin sillä oli oma kirkko ja kirkkotarha. Aiemman kirkon kohtalosta ei ole tietoa. Sammatin kirkko on yksi Lounais-Suomen tulipaloilta säästyneistä keskiaikaisperäisistä, vaatimattomista pitkäkirkoista. Kirkon vieressä on erillinen kellotapuli, joka rakennettiin vuonna 1763. Tapulin kellot ovat vuosilta 1762 ja 1768. Kirkossa on noin 220 istumapaikkaa, ja sitä ympäröi tunnelmallinen hautausmaa.
Suomen kaunein kirkko
Sammatin kirkko
Sammatin kirkko on Suomen vanhimpia ympäri vuoden käytössä olevia puukirkkoja. Kirkko rakennettiin Mickel Göranssonin johdolla vuosina 1754–1755.
Sammatin kirkko. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Sammatista tuli 1660-luvulla Karjalohjan kappeli, ja jo silloin sillä oli oma kirkko ja kirkkotarha. Aiemman kirkon kohtalosta ei ole tietoa. Sammatin kirkko on yksi Lounais-Suomen tulipaloilta säästyneistä keskiaikaisperäisistä, vaatimattomista pitkäkirkoista. Kirkon vieressä on erillinen kellotapuli, joka rakennettiin vuonna 1763. Tapulin kellot ovat vuosilta 1762 ja 1768. Kirkossa on noin 220 istumapaikkaa, ja sitä ympäröi tunnelmallinen hautausmaa.
Sammatin kirkko. - Kuvat Copyright © Jussi Toivanen - Creative Commons.
Sammatin hautausmaalla lepäävän Elias Lönnrotin hautaa koristaa loppiaista kuvaava tähti. Lönnrotin tekemistä virsistä suurin osa oli loppiaisvirsiä. Tähti kuvastaa myös Lönnrotia itämaan tietäjänä, joka kokosi itäisiltä mailta Kalevalan ja Kantelettaren Suomen kansalle.
Lönnrotin obeliskin mallinen hautakivi on näkyvä maamerkki. Obeliskissa on kantele; Lönnrot keräsi perimätiedot kanteleen rakentamisesta ja kehitti konserttikanteleen mallin.
Hautamuistomerkin pystytti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura helatorstaina vuonna 1886. (Lohjan seurakunta)
