Suomen kaunein kirkko

Pyhännän kirkko

Pyhäntäläiset rakensivat kirkon arkkitehti W.A. Tötterströmin suunnitelmien mukaan omin kirvesmiesvoimin vv. 1907-1909 Pyhäntö-nimisen tilan omistaja Matti Heiskalan lahjoittamalle maalle Pyhäntäjärven rannalle. Kirkon rakennustyötä johtivat rakennusmestari J. Jäväjä Haapajärveltä ja Samuel Eskola. Kirkon rakentamisen hyväksi kerättiin muun muassa kaikissa luterilaisissa kirkoissa kolehti. Tornillinen pitkäkirkko on tyyliltään harvinaista kalevalaisen kansallisromanttista jugendia ilman erillistä tapulia. Vuonna 1907 Saksasta hankitut kirkonkellot on sijoitettu sisäänkäynnin yläpuolella olevaan kellotorniin.

Kuopion piispa Juho Koskimies vihki kirkon vuonna 1908 "Kristillisen veljeyden kirkoksi". Alttaritaulu on Kaarlo Metsävainion "Hyvä Paimen" v. 1916. Vuonna 1945 kirkkoon hankittiin urkuharmooni ja vuonna 1979 Urkurakentamo Tuomelta Sotkamosta 9-äänikertaiset urut kirkon kuoriosaan.

Pyhännän kirkkoa on restauroitu ja saneerattu useina vuosina, mm. 1961, 1977-1980, 1992, jolloin myös otettiin käyttöön taiteilija Maisa Nurmialan suunnittelemat ja pyhäntäläisten naisten valmistamat kirkkotekstiilit. Kirkon väritys on vaihtunut valkoisesta vaaleanruskeaksi ja punamultatervattu paanukatto vaihtui tervattuun haapapaanukattoon. Vuosituhannen vaihteeseen Arkkitehtitoimisto Antti Pihkala Oulusta suunnitteli kirkon ikkunoiden ja ovien korjaustyöt. Sisätilojen restaurointityö valmistui vuonna 2001, jolloin kirkko uudistui täysin entisiä ratkaisuja kunnioittaen. Tuolloin myös lehteriä laajennettiin, äänentoistojärjestelmä uusittiin ja siirryttiin öljykäyttöisestä ilmalämmityksestä sähkölämmitykseen. Samassa yhteydessä kirkon ullakolle asennettiin sprinkler-kuivaputkijärjestelmä. Kirkon lehterille on hankittu myös digitaaliset sähköurut.

Pyhännän kirkkoon sopii noin 350 henkilöä. Kirkkoon pääsee myös invaluiskaa pitkin.

Kirkossa sisällä on lähetyskynttelikkö ja kirkon pihalla "Kaipuun liekki" kynttilämonumentti muualle haudattujen omaisten muistolle.