Petäjäveden vanha kirkko. - Kuva Copyright
© Mikael Korhonen - Creative Commons.
Suomen kaunein kirkko
Petäjäveden vanha kirkko
Petäjäveden vanha kirkko on pohjoismaisen puurakentamistaidon ja –perinteen korkeatasoinen ja hyvin säilynyt esimerkki.
Kirkossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kansanomainen puurakennustaito ja hirsisalvostekniikka sekä yleiseurooppalaiset
kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteet. Maisemalliset puitteet kirkolle luo Jämsänveden Kirkkolahti, jonka äärelle on sijoittunut myös
seurakunnan uusi kirkko.
Agraarimaiseman ympäröimä vanha kirkko sekä kirkonkylän taajamassa sijaitseva uusi kirkko muodostavat
vuosisataisen katkeamattoman seurakunnallisen jatkumon sekä asutusrakenteen kehitystä kuvastavan parin. Petäjäveden vanha kirkko
tapuleineen ja kirkkotarhoineen on sisällytetty Unescon Maailmanperintöluetteloon.
Petäjäveden vanha kirkko. - Kuvat Copyright
© Jussi Toivanen - Creative Commons.
Kirkkoniemellä sijaitseva Petäjäveden vanha kirkko on valmistunut paikallisten kirvesmiesten rakentamana 1763-1765 rakennusmestari
Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko johon kuuluu yhdyskäytävällä lisätty kellotapuli,
jonka on rakentanut Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen 1821. Kirkon hirsiseinät ovat ulkopuolelta laudoittamattomat.
Kirkkoa kantaa jyrkkä ja ristivarsien päistä aumattu paanukatto.
Kirkkoon saavutaan tapulin pohjakerroksen kautta. Sen sisätila
on ristinmuotoinen ja sen sakarat kapenevat barokin suosiman valeperspektiivin tapaan ulospäin. Keskellä olevan kellojen nostoaukon
kohdalla on säteittäin sijoitetuista laudoista koottu sininen ympyräsommitelma, taivaspyörylä.
Petäjäveden vanha kirkko. - Kuva Copyright
© Jussi Toivanen - Creative Commons.
Kirkkosalin ristivarsissa on korkealle kaartuvat tynnyriholvit ja ristikeskuksen yllä kulmikas välikattokupoli. Holvauksen leveät veistolaudat
on kiinnitetty seinien ja niiden päällä olevan sidehirsirakenteen varassa oleviin kattotuoleihin. Kirkkosalin seinät ja holvit ovat maalaamattomat.
Vain holvien peiterimoissa ja seiniä jäykistävissä sidehirsissä on punaisella tehtyä maalauskoristelua. Saarnastuoli on kirkkorakennuksen ikäinen.
Alttaritauluna on Carl Fredrik Blomin maalaama Pyhä ehtoollinen vuodelta 1843. Sama taiteilija on tehnyt sakariston toisen oven päällä olevat
Lutheria sekä Moosesta laintauluineen esittävät öljymaalaukset.
Petäjäveden vanhassa kirkossa vierailee kesäkaudella noin 12 000 kävijää ja vuosittain noin 14 000 kävijää. Kirkossa toimitetaan
jumalanpalveluksia ja konsertteja. Kirkkoon voi tutustua kesäkaudella kesä-elokuussa päivittäin. Talvikaudella kirkko avataan vain ennakkovarauksella.
(Museovirasto - Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry)