Mikkelin tuomiokirkko. - Kuva Copyright
© Jussi Toivanen - Creative Commons.
Kirkko sijoitettiin Ristimäelle. Paikka oli ollut aiemmin täysin toisenlaisessa käytössä. Ristimäellä harjoitteli 1800-luvulla tarkk'ampujapataljoona. Lisäksi siellä oli siesu eli putka.
Monet tahot olivat mukana rakennushankkeessa. Mikkelin kaupunki lahjoitti seurakunnalle kirkon tontin ja antoi vielä rahaakin kuoppien tasoitukseen. Myös kirkon esineistöstä suuri osa on saatu lahjoituksena.
Kaupunkiseurakunnan kirkko suunniteltiin kaukonäköisesti tulevien sukupolvien tarpeita ajatellen. Kaupungin 2863 asukkaalle rakennettiin 1400 istuinpaikan pyhättö, joten tilaa oli runsaasti. Seisomapaikkoineen kirkkosaliin ja lehtereille laskettiin mahtuvan 2100 ihmistä. Nykyisessä kirkossa on 1200 istumapaikkaa.
Suomen kaunein kirkko
Mikkelin tuomiokirkko
Mikkelin kaupungin asukkaat saivat oman kirkon 1800-luvun lopulla. Josef Stenbäck suunnitteli rakennuksen uusgoottilaiseen tyyliin. Kaupunkiseurakunnan kirkko valmistui vuonna 1897 ja piispa G. Johansson vihki pyhätön adventtisunnuntaina. Istumapaikkoja: 1200. Tornin korkeus: 64 m. Pituus: 50 m.Kirkko sijoitettiin Ristimäelle. Paikka oli ollut aiemmin täysin toisenlaisessa käytössä. Ristimäellä harjoitteli 1800-luvulla tarkk'ampujapataljoona. Lisäksi siellä oli siesu eli putka.
Monet tahot olivat mukana rakennushankkeessa. Mikkelin kaupunki lahjoitti seurakunnalle kirkon tontin ja antoi vielä rahaakin kuoppien tasoitukseen. Myös kirkon esineistöstä suuri osa on saatu lahjoituksena.
Kaupunkiseurakunnan kirkko suunniteltiin kaukonäköisesti tulevien sukupolvien tarpeita ajatellen. Kaupungin 2863 asukkaalle rakennettiin 1400 istuinpaikan pyhättö, joten tilaa oli runsaasti. Seisomapaikkoineen kirkkosaliin ja lehtereille laskettiin mahtuvan 2100 ihmistä. Nykyisessä kirkossa on 1200 istumapaikkaa.
Mikkelin tuomiokirkko. - Kuva Copyright © Jussi Toivanen - Creative Commons.
Kirkossa oli tekniikkaa alusta pitäen. Sähkövalot asennettiin jo vuonna 1901. Kaukolämpöä ei silloin kuitenkaan vielä tunnettu ja kirkossa oli oma pannuhuone. Lämmitys hoitui ns. kalorifeerijärjestelmällä eli kuumennetulla ilmalla.
Kirkko oli seurakunnan ainoa toimipiste. Jumalanpalvelukset pidettiin aluksi kello 12. Kerran kuukaudessa oli ruotsinkielinen jumalanpalvelus ja silloin suomenkielinen alkoi jo aamuyhdeksältä. Seurakunnan ensimmäisen vakinaisen kirkkoherran J.W. Wallinheimon esityksestä jumalanpalvelusaika muutettiin kello kymmeneksi vuodesta 1909 alkaen. (Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta)
