Merikarvian kirkko. - Kuva yllä Copyright
© H. A. Hakonen pHHotograffy - All Rights Reserved.
Merikarvian nykyinen kirkko rakennettiin samalle paikalle, jossa useat entiset kirkot olivat sijainneet. Kirkko sijaitsee aivan kunnan keskustassa torin vieressä. Kirkon suunnitteli arkkitehti Johan Nordstrand ja rakennusmestarina toimi turkulainen Robert Wettervik. Kirkko valmistui vuonna 1899 ja se vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina kyseisenä vuonna. Kirkko on edellisen kirkon tavoin pohjamuodoltaan ristikirkko. Rakennusmateriaalina käytettiin puuta, joka saatiin lähes kokonaan seurakunnan omista metsistä. Lisäksi talolliset lahjoittivat seurakunnalle puuta kirkkoa varten.
Kirkko on 43 metriä pitkä ja 36 metriä leveä. Kirkon torni kohoaa 36 metrin korkeuteen. Kirkon korkein kohta sisällä on 13 metriä. Kirkon tornissa on tornin jokaisella neljällä seinällä kellotaulu ajan näyttämistä varten. Kellot sijaitsevat erillisessä kellotapulissa kirkon vieressä.
Suomen kaunein kirkko
Merikarvian kirkko
Merikarvian kirkko on Merikarvian seurakunnan kirkko Merikarvian kunnassa. Merikarvian kirkko on yksi Suomen suurimmista kirkoista ja Pohjoismaiden suurin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko. Kirkosta löytyy istumapaikkoja 2 400 – 2 500:lle hengelle. Kirkko on järjestyksessä neljäs, roomalais-katolinen kappeli mukaan lukien, kirkko samalla paikalla.Merikarvian nykyinen kirkko rakennettiin samalle paikalle, jossa useat entiset kirkot olivat sijainneet. Kirkko sijaitsee aivan kunnan keskustassa torin vieressä. Kirkon suunnitteli arkkitehti Johan Nordstrand ja rakennusmestarina toimi turkulainen Robert Wettervik. Kirkko valmistui vuonna 1899 ja se vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina kyseisenä vuonna. Kirkko on edellisen kirkon tavoin pohjamuodoltaan ristikirkko. Rakennusmateriaalina käytettiin puuta, joka saatiin lähes kokonaan seurakunnan omista metsistä. Lisäksi talolliset lahjoittivat seurakunnalle puuta kirkkoa varten.
Kirkko on 43 metriä pitkä ja 36 metriä leveä. Kirkon torni kohoaa 36 metrin korkeuteen. Kirkon korkein kohta sisällä on 13 metriä. Kirkon tornissa on tornin jokaisella neljällä seinällä kellotaulu ajan näyttämistä varten. Kellot sijaitsevat erillisessä kellotapulissa kirkon vieressä.
Alttaritaulu on turkulaisen taiteilijan A.F. Ahlstedin maalaus Kristuksen ylösnousemuksesta vuodelta 1878, taulu on peräisin vanhasta Sofia Magdalenan kirkosta.
Alttaritaulun edessä on valkoisilla pylväillä sekä tummanpunaisella sametilla rakennettu alttari, joka estää pääsyn alttaritaulun luokse kiertämättä sinne sakastin
kautta. Kirkossa olevan veistoksen ristiinnaulittu Jeesus, tekijää ei tiedetä, mutta kyseinen veistos on peräisin myös vanhasta kirkosta. Kristallisia kattokruunuja
isossa kirkossa on useita. Muut kattokruunut, paitsi kuusi, ovat peräisin edellisestä kirkosta. Kattokruunuissa on edelleen kynttilät, vaikka nykyisin valaistus
hoidetaan sähköllä.
Alussa kirkkoa lämmitettiin puilla, kunnes vuonna 1939 sisämaalauksen yhteydessä kirkkoon asennettiin keskuslämmitys, vuonna 1966 lämmitysmuoto muuttui öljylämmitykseksi. Kirkko on maalattu viimeksi vuonna 1999 sen täyttäessä sata vuotta. Kirkko on sisältä pelkistetty, eikä siellä ole maalauksia kuin katossa kirkon keskiosassa. Muuten sisätilat noudattavat kahta väriä: valkoista sekä peessiä ulkovärin mukaisesti.
Kirkon urut sijaitsevat kirkon ympäri menevillä parvilla pääoven yläpuolella. Urut rakensi vuonna Bror Axel Thulé vuonna 1900. Uruista ovat 25-äänikertaiset. Tekniikaltaan uruissa on harvinaisia ratkaisuja, joita Thule on tehnyt vain muutamia vuosisadan vaihteessa. Lisäksi urut ovat vanhoiksi uruiksi hyvin suuret. Usein näin vanhat urut ovat soittokelvottomat, mutta Merikarvian kirkon urut ovat säilyneet muuttumattomina, lukuun ottamatta urkujen sähköistystä vuonna 1930. Kaikki alkuperäiset osat on kuitenkin säilytetty urkujen sisällä, esimerkiksi urkujen palkeiden polkimet ovat edelleen urkujen sisällä. Urut ovat Suomen vanhimmat jatkuvassa käytössä olevat Thulen rakentamat urut.
Urkujen sointi on voimakas ja kantava kirkon suuruuden vaatimalla tavalla. Voimakas ääni on saatu toteutettua suuren ilmamäärän sekä pillien suurien suuaukkojen avulla. Suuruutensa ja soittimellisen laadun vuoksi urut ovat arvokkaat. (Wikipedia)
Alussa kirkkoa lämmitettiin puilla, kunnes vuonna 1939 sisämaalauksen yhteydessä kirkkoon asennettiin keskuslämmitys, vuonna 1966 lämmitysmuoto muuttui öljylämmitykseksi. Kirkko on maalattu viimeksi vuonna 1999 sen täyttäessä sata vuotta. Kirkko on sisältä pelkistetty, eikä siellä ole maalauksia kuin katossa kirkon keskiosassa. Muuten sisätilat noudattavat kahta väriä: valkoista sekä peessiä ulkovärin mukaisesti.
Kirkon urut sijaitsevat kirkon ympäri menevillä parvilla pääoven yläpuolella. Urut rakensi vuonna Bror Axel Thulé vuonna 1900. Uruista ovat 25-äänikertaiset. Tekniikaltaan uruissa on harvinaisia ratkaisuja, joita Thule on tehnyt vain muutamia vuosisadan vaihteessa. Lisäksi urut ovat vanhoiksi uruiksi hyvin suuret. Usein näin vanhat urut ovat soittokelvottomat, mutta Merikarvian kirkon urut ovat säilyneet muuttumattomina, lukuun ottamatta urkujen sähköistystä vuonna 1930. Kaikki alkuperäiset osat on kuitenkin säilytetty urkujen sisällä, esimerkiksi urkujen palkeiden polkimet ovat edelleen urkujen sisällä. Urut ovat Suomen vanhimmat jatkuvassa käytössä olevat Thulen rakentamat urut.
Urkujen sointi on voimakas ja kantava kirkon suuruuden vaatimalla tavalla. Voimakas ääni on saatu toteutettua suuren ilmamäärän sekä pillien suurien suuaukkojen avulla. Suuruutensa ja soittimellisen laadun vuoksi urut ovat arvokkaat. (Wikipedia)
Ilmakuva Merikarvian kirkosta tapuleineen 1960-luvulta. Kirkon edustalla peltoaluetta, taaempana läheisiä asuinrakennuksia. - Kuva Copyright © kuvaaja Ari Koistinen, Satakunnan Museo - Creative Commons.
Ilmakuva Merikarvian kirkosta tapuleineen 1960-luvulta. Kirkon edustalla peltoaluetta, taaempana läheisiä Merikarvian keskusta-alueen asuin- ja liikerakennuksia. - Kuva Copyright © kuvaaja Ari Koistinen, Satakunnan Museo - Creative Commons.
Ahlaisen tie kohti Merikarviaa, taustalla kirkko ja kirkon kellotapuli, vuonna 1952. - Kuva Copyright © kuvaaja Matti Poutvaara, Museovirasto - Creative Commons.
Tällaisella hienommalla reellä eli kirkkoreellä tehtiin aikoinaan kirkkomatkaa Merikarvialla. Reen valmistusaika 1785 - 1841. Reen on maalannut koristemaalari Carl Gustaf Crantz (1763 - 1841). Reki on kauniisti maalattu. Sen pohjaväri on sinivihreä ja se on kuvitettu Crantzille hyvin tyypillisillä valkoisilla isoilla ruusuilla. - Kuva Copyright © Suomen kansallismuseo - Creative Commons.