Lopen vanha kirkko. - Kuva yllä Copyright
© Kanta-Hämeen kuvapankki - Creative Commons.
Kirkko on vaatimattoman näköinen pärekattoinen hirsikirkko. Kirkon ikää ei tiedetä varmasti, sillä asiakirjat, joissa ikä lienee kerrottu, tuhoutuivat tulipalossa. On arveltu, että se olisi voitu rakentaa jo 1400–1500-lukujen vaihteessa. Sen seinähirsien viimeiseksi kasvuajaksi on kuitenkin määritetty 1665 ja 1666.
Kirkkoa ja kirkonmäkeä on käytetty entisaikaan hautapaikkana. Vanhasta hautausmaasta on jäljellä enää Törne-suvun muistomerkki ja Sakari Pälsin hauta.
Kirkkoa käytettiin säännöllisesti jumalanpalveluksiin vuoteen 1805 asti. Kirkossa pidetään nykyisin iltahartaus kerran viikossa. Kirkon käyttöä rajoittaa jossakin määrin sijainti jyrkän mäen päällä, sähköttömyys ja uruttomuus.
Lopen vanha kirkonmäki kuuluu museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. (Wikipedia)
Suomen kaunein kirkko
Lopen vanha kirkko
Lopen vanha kirkko eli niin sanottu Santa Pirjon kirkko on ilmeisesti 1660-luvun lopulla rakennettu puukirkko, joka sijaitsee Lopella. Kirkko nimettiin suojeluspyhimyksensä Pyhän Birgitan mukaan, nimi on kansan suussa muotoutunut Santa Pirjoksi. Kirkko sijaitsee korkealla mäellä lähellä Lopen kirkonkylän keskustaa, noin 1,5 kilometriä Pilpalan suuntaan.Kirkko on vaatimattoman näköinen pärekattoinen hirsikirkko. Kirkon ikää ei tiedetä varmasti, sillä asiakirjat, joissa ikä lienee kerrottu, tuhoutuivat tulipalossa. On arveltu, että se olisi voitu rakentaa jo 1400–1500-lukujen vaihteessa. Sen seinähirsien viimeiseksi kasvuajaksi on kuitenkin määritetty 1665 ja 1666.
Kirkkoa ja kirkonmäkeä on käytetty entisaikaan hautapaikkana. Vanhasta hautausmaasta on jäljellä enää Törne-suvun muistomerkki ja Sakari Pälsin hauta.
Kirkkoa käytettiin säännöllisesti jumalanpalveluksiin vuoteen 1805 asti. Kirkossa pidetään nykyisin iltahartaus kerran viikossa. Kirkon käyttöä rajoittaa jossakin määrin sijainti jyrkän mäen päällä, sähköttömyys ja uruttomuus.
Lopen vanha kirkonmäki kuuluu museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. (Wikipedia)
