Kaarlelan kirkko. - Kuva Copyright
© jvanne - All Rights Reserved.
Kirkkoon mahtuu noin 800 henkeä. Ristikirkon muodon se sai Kustaa III:n hyväksymien piirustusten mukaisesti 1700-luvun lopulla. Tuolloin työtä johti pitäjän tunnettu kirkkoherra Anders Chydenius, joka oli taloudellisen liberalismin ajan Suomen maineikkaimpia edustajia. Samalla Chydenius oli herätyshenkinen ja valveutunut hengellinen isä, joka muun muassa piti rippikoulunsa päättäneille nuorille raamatunopetusta ja sielunhoidollisia tilaisuuksia. Hänen kuvansa on kirkossa saarnatuolin vieressä; se oli myös vuonna 1986 käyttöön tulleen viimeisen markka-arvoisen suomalaisen setelisarjan suurimman eli tuhannen markan setelissä.
Kirkon sisätiloja kunnostettiin vuosina 1932-34 ja 1954-55. Jälkimmäistä kunnostustyötä ohjasi arkkitehti Erik Kråkström (1919-2009), joka suunnitteli myös eteläpuolella olevan seurakuntakodin.
2019 oli jälleen remontin aika. Korjaus- ja muutostöitä tehtiin sekä kirkon, sakastian että kellarin tiloihin. Kirkon puolella pinnat saivat uutta maalia, alttarikaiteen verhoilu uusittiin, kirkonpenkkejä korjattiin, äänentoistolaitteet modernisoitiin ja rakennettiin tilava yleisövessa.
Kirkon alttariseinän on maalannut nimekäs kirkkomaalari Johan Backman 1749. Alttaritaulun Jeesus rukoilee Getsemanessa samoin kuin kaksi muuta kuorin taulua, Jeesuksen syntymä ja Jeesuksen taivaaseenastuminen, on maalannut kuuluisa taiteilija Alexandra Frosterus-Såltin 1902.
Kirkon seinällä on vuodesta 1736 ollut kirkon lattian alle haudatun aatelisen Simon Daniel Baronin vaakunakilpi. Hän oli karoliini, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin komppanianpäällikkö ja majuri.
Saarnatuoli on Suomen vanhimpia. Sen toi Ruotsista mukanaan kirkkoherra Jacob Skepperus astuessaan virkaansa 1622.
Kirkolle lahjoitettiin 1975 Alf Svenforsin rakentama votiivilaiva, joka on Mayflowerin pienoismalli. Sakaristossa on punasamettinen messukasukka, joka on todennäköisesti 30-vuotisen sodan saalista joko Böömistä tai Baijerista. Se hankittiin kirkkoon 1643.
Suomen kaunein kirkko
Kaarlelan kirkko
Kokkolassa sijaitseva Kaarlelan vanha pitäjänkirkko on yksi Pohjanmaan keskiaikaisista kivikirkoista, joita on kaikkiaan seitsemän. Kirkon tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta sen vanhimmat osat ajoitetaan 1460-luvulle.Kirkkoon mahtuu noin 800 henkeä. Ristikirkon muodon se sai Kustaa III:n hyväksymien piirustusten mukaisesti 1700-luvun lopulla. Tuolloin työtä johti pitäjän tunnettu kirkkoherra Anders Chydenius, joka oli taloudellisen liberalismin ajan Suomen maineikkaimpia edustajia. Samalla Chydenius oli herätyshenkinen ja valveutunut hengellinen isä, joka muun muassa piti rippikoulunsa päättäneille nuorille raamatunopetusta ja sielunhoidollisia tilaisuuksia. Hänen kuvansa on kirkossa saarnatuolin vieressä; se oli myös vuonna 1986 käyttöön tulleen viimeisen markka-arvoisen suomalaisen setelisarjan suurimman eli tuhannen markan setelissä.
Kirkon sisätiloja kunnostettiin vuosina 1932-34 ja 1954-55. Jälkimmäistä kunnostustyötä ohjasi arkkitehti Erik Kråkström (1919-2009), joka suunnitteli myös eteläpuolella olevan seurakuntakodin.
2019 oli jälleen remontin aika. Korjaus- ja muutostöitä tehtiin sekä kirkon, sakastian että kellarin tiloihin. Kirkon puolella pinnat saivat uutta maalia, alttarikaiteen verhoilu uusittiin, kirkonpenkkejä korjattiin, äänentoistolaitteet modernisoitiin ja rakennettiin tilava yleisövessa.
Kirkon alttariseinän on maalannut nimekäs kirkkomaalari Johan Backman 1749. Alttaritaulun Jeesus rukoilee Getsemanessa samoin kuin kaksi muuta kuorin taulua, Jeesuksen syntymä ja Jeesuksen taivaaseenastuminen, on maalannut kuuluisa taiteilija Alexandra Frosterus-Såltin 1902.
Kirkon seinällä on vuodesta 1736 ollut kirkon lattian alle haudatun aatelisen Simon Daniel Baronin vaakunakilpi. Hän oli karoliini, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin komppanianpäällikkö ja majuri.
Saarnatuoli on Suomen vanhimpia. Sen toi Ruotsista mukanaan kirkkoherra Jacob Skepperus astuessaan virkaansa 1622.
Kirkolle lahjoitettiin 1975 Alf Svenforsin rakentama votiivilaiva, joka on Mayflowerin pienoismalli. Sakaristossa on punasamettinen messukasukka, joka on todennäköisesti 30-vuotisen sodan saalista joko Böömistä tai Baijerista. Se hankittiin kirkkoon 1643.
Kaarlelan kirkon vaivaisukko. - Kuva Copyright © jvanne - All Rights Reserved.
Kirkossa säilytetään maan vanhimpiin kuuluvaa vaivaisukkoa, joka on vuodelta 1784. Se on kiertänyt Suomen edustajana näyttelyissä Ruotsia, Yhdysvaltoja ja Japania myöten. Edelleen käytössä oleva vaivaisukko kirkon sisäänkäynnin vieressä on peräisin 1840-luvulta.
Nykyiset, järjestyksessään toiset urut ovat tanskalaisen Frobeniuksen urkutehtaan rakentamat. Urut ovat vuodelta 1958, ja niissä on 35 äänikertaa.
Kirkon ulkoseinässä, pohjoisen oven vieressä on venäläisten Kansalaissodan aikana 1918 ampuman kranaatin aiheuttama lovi. Kirkon välittömässä läheisyydessä olevissa sankarihaudoissa lepää talvi- ja jatkosodassa kaatuneita seutukunnan sankarivainajia.
Kirkon itäpuolella oleva keltainen pappila rakennettiin 1735-36. Se on Suomen vanhimpia pappiloita.
Kirkosta lounaaseen olevalla Tarharannan niityllä pitäjän talonpojat voittivat Klaus Flemingin voudin johtamat ratsujoukot Nuijasodassa 1595. Kahakasta on muistolaatta kivessä seurakuntakodin päädyssä. (Kokkolan suomalainen seurakunta)