Kannonkosken kirkko. - Kuva Copyright
© Jussi Toivanen - Creative Commons.
Suomen kaunein kirkko
Kannonkosken kirkko
Kannonkosken kirkko on Saarijärven seurakunnan kirkkorakennus Kannonkoskella Keski-Suomessa.
Arkkitehti P. E. Blomstedt teki 1933 ensimmäiset luonnokset kahta vuotta aikaisemmin perustetun seurakunnan "halpaa ja modernia pikkukirkkoa" varten.
Kirkko rakennettiin 1937-1938 arkkitehdin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa, arkkitehti Märta Blomstedtin ja arkkitehti Matti Lampénin johdolla.
Tällöin alkuperäisiin piirustuksiin kuuluneet urkulehterin yläpuolelle suunnitellut kerhohuoneet ja seurakuntasali jätettiin toteuttamatta.
Kannonkosken kirkko. - Kuva Copyright
© Jussi Toivanen - Creative Commons.
Kannonkosken kirkko kuuluu Suomen modernismin arkkitehtuurin perusteoksiin Rajamäen ja Varkauden kirkkojen ohella.
Kirkko sisältyy myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.
Kirkkoarkkitehtuurin varhaisinta ja puhdaslinjaisinta funktionalismia oleva kirkko sijaitsee Kiihkovuoren reunaa kulkevan paikallistien varrella
Kannonkosken taajaman asutuksesta hieman erillään. Kirkolla on Syväjärven suuntaan avautuva maisemallisesti näkyvä sijainti. Tiilirunkoisen
kirkon seinät on rapattu. Vaalean kirkon sisäänkäyntipäädyssä on kellotorni, johon kuuluu ulkoisena saarnatuolina toimiva parveke. Dynaamisen
rakennuksen kattolinja nousee kohti kellotornia, kuten molemmissa pitkissä julkisivuissa kahdeksan ikkunaakin.
Kannonkosken kirkko. - Kuvat Copyright
© Jussi Toivanen - Creative Commons.
Eteishallin kautta avautuva kirkkosali keskittyy intensiivisesti kohti saarnatuolia ja alttaria. Kapenevaa ja madaltuvaa tilaa kattaa
kuorin takaseinäksi kaartuva, lamalaudoituksella verhoiltu betoniholvi. Seinällä on perinteisen alttaritaulun paikalla Ilmestyskirjan
jae "Katso uudeksi minä teen kaikki" ja sen vieressä saarijärveläisen kuvanveistäjä Hannes Autereen puinen krusifiksi.
Kirkon koillispuolella oleva sankarihauta-alue patsaineen on toteutettu taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan 1957.
(Museovirasto)