Jokioisten kirkko. - Kuva yllä Copyright
© Kanta-Hämeen kuvapankki - Creative Commons.
Alkuperäisestä kirkosta on tosin jäljellä vain hirsiseinät ja lattian alla olevat haudat. Kirkko on alkuaankin ollut pitkäkirkko, jonka pohjoisella sivulla on pieni sakaristo, etusivulla keskiaikaista asehuonetta jäljittelevä eteinen ja länsipäädyssä toinen sisäänkäynti eteisineen.
Nykyisen koristeellisen ulkoasunsa ja jyrkän katon yhteydessä olevan ikkunattoman torninsa kirkko sai Hämeen lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin piirustusten mukaan vuonna 1862. Sisällä kirkossa on höylätyistä laudoista vuoratut seinät ja tynnyriholvin mallinen katto. Harjan päällä ovat gotiikkaan viittaavat ikkunat, ja lehterit kiertävät kolmea sivua.
Sakariston oven vieressä on barokkityylinen, kahdelle kynttilälle tarkoitettu seinälampetti. Sen lahjoitti v. 1737 käskynhaltija Petter Söfringinpoika. Talollisen poika Mikko Matinpoika Solla lahjoitti saarnatuoliin tiimalasin v. 1737. Arvokkaan messinkikruunun lahjoitti talollisen poika Pertti Yrjönpoika Sauvosta v.1755. Messinkivanteisen kristallikruunun lahjoittivat ulkomaalaiset tehtailijat Nils Pehr Büttner ja A.I. Frietsch. Kirkon seinällä on tuntemattoman, luultavasti hollantilaisen taiteilijan 1650-luvulla maalaama taulu Itämaan tietäjät.
Kaikista vuosien kuluessa kirkkoon lahjoitetuista tekstiileistä vain neljä messukasukkaa on säilynyt tähän asti. Vanhimman punaisen hopeakaluunaisen messukasukan ovat 1735 lahjoittaneet Jokiläänin omistaja kenraali Johan Henrik Hamilton ja hänen puolisonsa kreivitär Juliana Sidonia Hamilton (o.s. Lewenhaupt). He ovat ainoat suurkartanon omistajista, joiden leposija on muuratussa haudassa alttarin oikealla puolella. Hamiltoneille on mahdollisesti kuulunut myös haudan yläpuolella oleva erittäin harvinainen barokkityylinen arkku. Istumapaikkoja kirkossa on 400 hengelle.
Suomen kaunein kirkko
Jokioisten kirkko
Jokioisten kirkko on rakennettu Jokioisten kartanon rakennusten taakse metsään, hieman syrjään muusta asutuksesta. Kirkon on Jokioisten kappeliseurakunnalle rakennuttanut 1631 Johan Jesperinpoika Kruus. Hän sai kartanonherrana kirkkoon patronaattioikeuden eli oikeuden nimittää seurakunnan papit. Tämä oikeus pysyikin kartanolla aina 1870-luvulle saakka.Alkuperäisestä kirkosta on tosin jäljellä vain hirsiseinät ja lattian alla olevat haudat. Kirkko on alkuaankin ollut pitkäkirkko, jonka pohjoisella sivulla on pieni sakaristo, etusivulla keskiaikaista asehuonetta jäljittelevä eteinen ja länsipäädyssä toinen sisäänkäynti eteisineen.
Nykyisen koristeellisen ulkoasunsa ja jyrkän katon yhteydessä olevan ikkunattoman torninsa kirkko sai Hämeen lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin piirustusten mukaan vuonna 1862. Sisällä kirkossa on höylätyistä laudoista vuoratut seinät ja tynnyriholvin mallinen katto. Harjan päällä ovat gotiikkaan viittaavat ikkunat, ja lehterit kiertävät kolmea sivua.
Kirkon sisustus
Kenraali, vapaaherra Hamilton lahjoitti kirkkoon vuonna 1735 alttaritaulun, joka kuitenkin jossakin vaiheessa vietiin Jokioisten kartanoon ja se katosi. Alttaritaulun paikalla on 1650-luvulle ajoitettu Ristiinnaulitun puuveistoskuva. Itse alttarin on suunnitellut 1930-luvulla arkkitehti Rafael Blomstedt. Alttarin sivuilla on kaksi empiretyylistä pylvästä. Näihin liittyvät kullatut pronssia ja kristallia olevat kaksihaaraiset kynttilänjalat. Ne kirkolle lahjoitti kartanon omistajan, kenraali von Willebrandin leski Vendla Gustava von Willebrand. (os. von Wright).Sakariston oven vieressä on barokkityylinen, kahdelle kynttilälle tarkoitettu seinälampetti. Sen lahjoitti v. 1737 käskynhaltija Petter Söfringinpoika. Talollisen poika Mikko Matinpoika Solla lahjoitti saarnatuoliin tiimalasin v. 1737. Arvokkaan messinkikruunun lahjoitti talollisen poika Pertti Yrjönpoika Sauvosta v.1755. Messinkivanteisen kristallikruunun lahjoittivat ulkomaalaiset tehtailijat Nils Pehr Büttner ja A.I. Frietsch. Kirkon seinällä on tuntemattoman, luultavasti hollantilaisen taiteilijan 1650-luvulla maalaama taulu Itämaan tietäjät.
Kaikista vuosien kuluessa kirkkoon lahjoitetuista tekstiileistä vain neljä messukasukkaa on säilynyt tähän asti. Vanhimman punaisen hopeakaluunaisen messukasukan ovat 1735 lahjoittaneet Jokiläänin omistaja kenraali Johan Henrik Hamilton ja hänen puolisonsa kreivitär Juliana Sidonia Hamilton (o.s. Lewenhaupt). He ovat ainoat suurkartanon omistajista, joiden leposija on muuratussa haudassa alttarin oikealla puolella. Hamiltoneille on mahdollisesti kuulunut myös haudan yläpuolella oleva erittäin harvinainen barokkityylinen arkku. Istumapaikkoja kirkossa on 400 hengelle.
Jokioisten kirkko. - Kuva Copyright © Kanta-Hämeen kuvapankki - Creative Commons.
Kellotapuli
Kirkon taalaismallinen, kaunis kellotapuli on rakennettu kirkon perustamisen aikaan. Rakentajaksi mainitaan Laikkalammi -niminen mies. Kirkonkelloista suurempi on kirkon rakennuttajan Johan Jesperinpoika Kruusin ja hänen vaimonsa Karin Oxenstiernan lahja 30.11.1644. Pienempi kirkonkello on valettu Tukholmassa v. 1755, ja sen hankintaan osallistui kapteeni ja ritari Reinhold Jägerhorn. Jokioisten kirkon tapulin pienemmän kellon teksti kuuluu seuraavasti:TAMELAN PITÄIÄSA IOCKISTEN CAPPELIN KELLO 1½ SKEPP PAINAVA OSTETTU KIRKOCUNNAN LAHIOITETULLA RAHALA, VAPASUKUSEN HERRAN CAPITENNIN RENHOLTIN IOHANNEN IÄGERHORNIN CAUTTA STOCKHOLMIS ANNO 1755 CANSAT TUOCAT HERRALLE, TUOCAT HERRALLE CUNNIA IA WOIMA. TUOCAT HERRALLE HÄNEN NIMENS CUNNIA. TUOCAT LAHIOJA JA TULCAT HÄNEN ESIHUONEESEENS. CUMARTAKAT HERRA PYHÄSÄ CAUNISTUXESA. PELIÄTCÄN HÄNDA CAICKI MAAILMA. PS 96 V 7,8,9.GERH. MEYER FECIT HOLMIAE. (Häme-Wiki)
