Suomen kaunein kirkko
Iniön kirkko
Ensimmäiset kirjalliset tiedot Iniön pitäjästä ovat vuodelta 1526, saarella ollut kappeli mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1554.
Vuonna 1642 silloinen puinen kappeli Norrbyn saarella todettiin niin ränsistyneeksi, että uuden rakentaminen tuli ajankohtaiseksi.
Uusi kirkko ostettiin valmiiksi hakattuna Sundista ja se rakennettiin nykyisen kirkon pohjoispuolelle Norröjenille, joka sijaitsi
kuivalla paikalla ja jonne pääsi helposti veneellä, mikä oli vanhemmalle väestölle tärkeää.
Nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1797–1800 rakennusmestari Johan Ahlströmin ja hoviarkkitehti G. af Sillenin piirustusten mukaan
kuuluisan kirkonrakentajan Mikael Piimäsen johdolla. Kivestä ja tiilestä rakennetun pitkäkirkon itäpuolella sijaitsee satulakattoista
runkohuonetta matalampi ja kapeampi sakaristo ja länsipuolella kolmikerroksinen kellotorni. Kirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1801
ja se sai nimen juuri syntyneen prinsessa Sofia Wilhelminan mukaan.
Valitettavasti kirkko paloi pitkänäperjantaina 1880 ja sekä katto
että sisustus tuhoutuivat täysin. Kirkon sisustus uusittiin uusgoottilaiseksi lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin piirustusten mukaan.
Von Heideken suunnitteli myös nykyisen saarnastuolin ja alttaritauluksi hankittiin W. Munsterhjelmin vuonna 1907 maalama paimenten
kumarrusta kuvaava maalaus.
Iniön kirkko. - Kuva Copyright
© markgeneva - All Rights Reserved.
Vuonna 1939 kirkkoon ostettiin Paraisten kirkon vanhat, vuonna 1862 rakennetut urut. Vuosina 1967–68 kirkossa suoritettiin korjaustöitä
ja sisustus uusittiin osittain. Kirkkoon asennettiin sähkövalot ja keskuslämmitys sekä lattia uusittiin. Urkuparvi purettiin,
vanhat urut siirrettiin kuoriin ja korvattiin uusilla Hans Heinrichin rakentamilla uruilla vuonna 1969. Istumapaikkoja kirkossa on 120.
(Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta)
Iniön kirkko. - Kuva Copyright
© ZeroOne - Creative Commons.
Iniön kirkko. - Kuva Copyright
© markgeneva - All Rights Reserved.
Iniö
Iniö on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja oli osa Länsi-Suomen lääniä. Kunta oli kaksikielinen, 70 prosentilla
sen asukkaista oli äidinkielenään ruotsi ja 30 prosentilla suomi. Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi
Länsi-Turunmaan kaupungiksi, jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin Paraisiksi.
Iniön naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Brändö, Houtskari, Korppoo, Kustavi, Taivassalo ja Velkua. Kunnassa oli vuoden 2008 lopussa
249 asukasta, joten se oli lakkaamishetkellään Suomen toiseksi pienin kunta Sottungan jälkeen ja pienin Ahvenanmaan ulkopuolella sijainnut
kunta. Iniön pinta-ala oli 334,63 km², josta 64,83 km² on maata, 0,37 km² sisävesialueita ja loput 269,43 km² merivesialueita.
Iniössä on yli tuhat saarta ja luotoa, joista vakituisesti asutettuja ovat Iniölandet, Keistiö, Jumo, Åselholm, Kolko, Hepmo, Kvarnholm, Själö, Perkala,
Lammholm ja Ytterstö. Näistä Iniölandet on Iniön pääsaari, jossa sijaitsevat kaikki palvelut. Iniö on osa Saariston Rengastietä, minkä ansiosta
Iniöstä on hyvät yhteydet eri suuntiin. Iniöön pääsee maantielautalla, ja pienemmille saarille voi jatkaa matkaa yhteisaluksella ja losseilla. (Wikipedia)
