Mikael Agricolan kirkko. - Kuva yllä Copyright
© Pertti Määttä - All Rights Reserved.
Lars Sonckin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön keväällä 1935. Sodan aikana eteläisen Helsingin maamerkiksi muodostunut, 103 metrin korkeuteen kohoava ja kauas merelle näkyvä kirkon torni osoittautui riskiksi. Kirkontornin jatkona nouseva 30-metrinen piikkimäinen yläosa laskettiin tornin sisään, jotta se ei olisi palvellut vihollislentäjiä suunnistuspisteenä.
Suomen kaunein kirkko
Mikael Agricolan kirkko
Suomen kirjakielelle pohjan luoneen piispa Mikael Agricolan nimikkokirkon piikkimäinen torni kohoaa Punavuoren ja Eiran kattojen ylle. Agricolan kirkko on Helsingin aktiivisin kirkko mitattuna messukävijöillä ja toimintaan osallistuvilla.Lars Sonckin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön keväällä 1935. Sodan aikana eteläisen Helsingin maamerkiksi muodostunut, 103 metrin korkeuteen kohoava ja kauas merelle näkyvä kirkon torni osoittautui riskiksi. Kirkontornin jatkona nouseva 30-metrinen piikkimäinen yläosa laskettiin tornin sisään, jotta se ei olisi palvellut vihollislentäjiä suunnistuspisteenä.
Kirkon kuoriosan suunnittelu jäi Sonckilta kesken. Kattokruunut suunnitteli arkkitehti Arvo Muroma. Alttariveistos Jeesuksen hautaaminen on taiteilija
Bruno Tuukkasen vuodelta 1935. Tuukkanen teki myös kirkon sivulaivojen holvikaariin Jeesuksen elämää kuvaavat maalaukset. Kirkon katosta riippuva
kirkkolaiva on pienoismalli 1800-luvun alussa purjehtineesta suomalaisesta Fortuna-laivasta.
Kirkon nykyiset urut ovat Veikko Virtasen urkurakentamon tekemät ja valmistuivat vuonna 1969. Uruissa on 42 äänikertaa. Kirkkosalissa on myös flyygeli.
Kirkon peruskorjauksessa vuosina 2003 ja 2004 kirkko pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä asua. Kirkkosali sai vaaleamman värityksen ja penkit verhoiltiin uudestaan. Alttaritaulu, lamput, seinämaalaukset ja ikkunat entisöitiin.
Mikael Agricolan kirkko on ollut edelläkävijä monissa uudistuksissa. Sen suojissa on esimerkiksi vietetty osallistavaa epäilijöiden jumalanpalvelusta, Tuomasmessua, vuodesta 1988. (Kirkko Helsingissä)
Kirkon nykyiset urut ovat Veikko Virtasen urkurakentamon tekemät ja valmistuivat vuonna 1969. Uruissa on 42 äänikertaa. Kirkkosalissa on myös flyygeli.
Kirkon peruskorjauksessa vuosina 2003 ja 2004 kirkko pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä asua. Kirkkosali sai vaaleamman värityksen ja penkit verhoiltiin uudestaan. Alttaritaulu, lamput, seinämaalaukset ja ikkunat entisöitiin.
Mikael Agricolan kirkko on ollut edelläkävijä monissa uudistuksissa. Sen suojissa on esimerkiksi vietetty osallistavaa epäilijöiden jumalanpalvelusta, Tuomasmessua, vuodesta 1988. (Kirkko Helsingissä)
