Suomen kaunein kirkko
Haukiputaan kirkko
Kirkko valmistui vuonna 1762. Sitä elävöittävät Mikael Toppeliuksen kauniit maalaukset.Haukiputaalla oli kirkko jo keskiajalla Kellon kylässä. Tämän kirkon tarkkaa paikkaa ei tiedetä eikä sitä, millainen kirkko se on ollut. On oletettavaa, että tätä kirkkoa käytettiin mahdollisesti 1500-luvun lopulle saakka.
1600-luvun alussa seurakunnasta tuli kappeliseurakunta, ja koska väestön määrä oli kasvanut, tuli tarve uuden kappelikirkon rakentamiseksi. Se valmistui 1640-luvun alussa Kiiminkijokisuulle.
Kirkon paikka oli harkittu, sillä kuuluivathan myös kiiminkiläiset ja ylikiiminkiläiset samaan kappeliseurakuntaan.
Joki oli hyvä kulkuväylä sulan veden aikana kirkkoon.
Tämä toinen kirkko on ollut niin sanottu tornillinen pitkäkirkko. Tiedetään, että tässä kirkossa on ollut runsaasti seinämaalauksia. On todennäköistä, että nämä nykyistä kirkkoa edeltäneen kirkon maalaukset on tehnyt Christian Wilbrandt, joka oli 1600-luvun puolivälin aikoihin Pohjanmaan johtava kirkkomaalari. Hän loi myös muun muassa Hailuodon vanhan kirkon ja Pyhämaan kirkkojen kuvakoristelun.
Isonvihan venäläismiehitys koetteli raskaasti Haukiputaan kirkkoa. Vihollinen ryösti kirkon hopeat, alttarivaatteet, kirjat, kirkonkellot ja ikkunatkin. Toisen ryöstön kirkko koki pikkuvihan aikana 1742.
1700-luvun puolivälissä todettiin, että kirkko oli niin huonokuntoinen, että kirkon viereen oli rakennettava uusi kellotapuli. Se valmistui 1751. Tapulin rakentajana toimi Heikki Väänänen.
Samoihin aikoihin tuli eteen vielä uuden kirkon rakentaminen, koska todettiin, ettei vanhaa kirkkoa enää kannattanut korjata. Rakennusmestari Matti Honka laati laskelmat uuden ristikirkon rakentamiseksi.
On jokseenkin varmaa, että hän laati myös nykyisen kirkon piirustukset. Uuden kirkon rakennustöitä johti kälviäläinen rakennusmestari Jaakko Suonperä. Tämä kirkko valmistui pääosin vuonna 1762, ja vanha kirkko purettiin pois.
Kovin kauan eivät haukiputaalaiset tyytyneet katselemaan uuden kirkkonsa paljaita seiniä ja kattoholveja. Entisen kirkon tunnelmaa ei ollut, olihan edellinen kirkko kuvakirkko. Kymmenkunta vuotta kirkon valmistumisen jälkeen haukiputaalaiset kutsuivat tuon ajan tunnetuimman kirkkomaalarin, oululaisen Mikael Toppeliuksen.
Kirkon raamattuaiheiset maalaukset vuosina 1774, 1775 ja 1779 on tehnyt tuon ajan tunnetuin kirkkomaalari, oululainen Mikael Toppelius. Näitä maalauksia on kirkossa niin paljon, että jos ne asetettaisiin peräjälkeen, niitä riittäisi 150 metrin matkalle.
Kaikki seinä-, kattoholvi- ja kattomaalaukset Toppelius teki liimavärein. Ainoastaan niin sanotulla valöörimenetelmällä maalatut evankeliumien kirjoittajien kuvat on tehty öljyvärein.Toppeliuksen seinämaalaukset
Maalauksissa ilmenee barokin ja rokokoon aiheita, mutta myös kiinalaisen taiteen vaikutus, joka tuolloin oli eräänlainen muoti-ilmiö.
Kirkon pohjoisristillä sijaitsevaa viimeistä tuomiota esittävää koko seinän peittävää maalausta on jopa taidehistorian asiantuntijoiden keskuudessa esitetty Suomen merkittävimmäksi barokkityyliseksi sommitelmaksi.
Nykyisessä kirkossa on kaksinkertainen taideaarre. Nykyisen kirkon vesikaton ruodelautoina on nimittäin käytetty edellisen kirkon sisäseinälautoja. Kirkon ullakolla on katkelmallisina nähtävissä siis nykyistä kirkkoa edeltäneen kirkon maalauksia. (Oulun ev.-lut. seurakunnat)
