Föglön kirkko. - Kuva Copyright
© Sebastian "Basse" Lindström - All Rights Reserved.
Kirkko vihittiin luultavasti pyhän Maria Magdalenan kunniaksi. Vuosina 1859–1861 se muutettiin ristikirkoksi arkkitehti Georg Theodor von Chiewitzin johdolla. Tällöin sakaristo ja asehuone poistettiin ja tilalle rakennettiin runkohuoneen korkuiset ristisakarat ja runkohuonetta pidennettiin itään. Uusi sakaristo liitettiin kuoripäätyyn.
Keskiaikaisen tornin päättää nykyisin korkeaan lyhtyyn päättyvä, barokkityyliin pullistuva katto. Kirkon sisäkatteena on tiilinen ristiholvaus.
Vuonna 1968 kirkko peruskorjattiin Erik Kråkströmin suunnitelman mukaan, jolloin muun muassa urkulehteri purettiin ja urut siirrettiin kuoripäätyyn, kirkon keskiosassa olevan, vapaasti seisovan alttarin taakse
Suomen kaunein kirkko
Föglön kirkko
Föglön kirkko on Ahvenanmaalla Föglössä sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, jonka rakentaminen aloitettiin todennäköisesti jo 1320-luvulla. Kirkkoa laajennettiin 1400-luvulla. Keskiajalla kirkko on luultavimmin ollut länsitornillinen pitkäkirkko, jonka pohjoispäädyssä oli erillinen sakaristo ja sitä vastapäätä asehuone.Kirkko vihittiin luultavasti pyhän Maria Magdalenan kunniaksi. Vuosina 1859–1861 se muutettiin ristikirkoksi arkkitehti Georg Theodor von Chiewitzin johdolla. Tällöin sakaristo ja asehuone poistettiin ja tilalle rakennettiin runkohuoneen korkuiset ristisakarat ja runkohuonetta pidennettiin itään. Uusi sakaristo liitettiin kuoripäätyyn.
Keskiaikaisen tornin päättää nykyisin korkeaan lyhtyyn päättyvä, barokkityyliin pullistuva katto. Kirkon sisäkatteena on tiilinen ristiholvaus.
Vuonna 1968 kirkko peruskorjattiin Erik Kråkströmin suunnitelman mukaan, jolloin muun muassa urkulehteri purettiin ja urut siirrettiin kuoripäätyyn, kirkon keskiosassa olevan, vapaasti seisovan alttarin taakse
Föglön kirkon länsisivu. Kuva Public domain.
Kirkossa on Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 14-äänikertaiset, 2-sormioiset mekaaniset urut vuodelta 1970. Niiden julkisivu on peräisin edellisistä, vuonna 1864 valmistuneista uruista.
Alttarilla on peruskorjausten yhteydessä löydetty keskiaikainen kultainen krusifiksi. Entinen, R. W. Ekmanin 1861 maalaama alttaritaulu Ehtoollinen, on sijoitettu läntisen sisäänkäynnin seinälle. Lisäksi kirkossa on vielä vanhempi, Jonas Bergmanin maalaama alttaritaulu vuodelta 1754. Kellotornissa on kaksi kelloa, joista vanhempi on 1500-luvulta ja nuorempi vuodelta 1706. (Wikipedia)