Evijärven kirkko. - Kuva Copyright
© jvanne - All Rights Reserved.
Kirkon rakentaminen nykyiselle paikalleen aloitettiin vuonna 1758 ilman kuninkaan lupaa, jota ei vielä ollut saatu. Rakennustyöt tehtiin talkoovoimin härmäläisen Antti Hakolan suunnitelmien pohjalta hänen johdollaan, ja rakennustarpeet saatiin noin 60 talon lahjoituksena. Syksyllä 1758 kirkko saatiin sellaiseen kuntoon, että siellä voitiin jo pitää jumalanpalveluksia. Myös kellotapulin kivijalka tehtiin vielä samana syksynä. Kirkko ja tapuli saatiin lopullisesti valmiiksi vuonna 1759, ja siitä tuli jyrkkäkattoinen ristikirkko, jossa oli korkea hoikka torni.
Neljäs päivä joulukuuta vuonna 1760 saatiin lopulta kuningas Adolf Fredrikiltä lupa Evijärven kappeliseurakunnan perustamiselle, sillä kirkkokin oli jo valmiiksi rakennettu. Tämän vuoksi Evijärven kirkko vihittiin käyttöönsä vasta heinäkuun 26. päivä vuonna 1761, ja vihkimisen suoritti emäseurakunnan kirkkoherra Gabriel Aspegren Pietarsaaresta. Nimeksi tuli Elisabethin kirkko, ensimmäisen kirkkomaahan haudatun vainajan mukaan.
Nykyisen muotonsa kirkko sai runsas sata vuotta myöhemmin, kun Lauri Heikki Kuorikoski Kaustiselta sai tehtäväkseen ensin tapulin uusimisen vuonna 1872, ja sitten kirkon korjaamisen ja laajentamisen vuonna 1887. Tapuli laudoitettiin uudelleen, ja entinen tapuli jäi kokonaan uuden tapulin sisään. Kirkon remontin yhteydessä uusittiin kivijalka, lattiat, penkit, ovet, ikkunat ja alttari. Lisäksi länsilehteri muutettiin pyörökaariseksi ja rakennettiin uusi tilava sakaristo. Kirkosta tuli keskisesti korostettu ristikirkko, jonka matalien satulakattojen yläpuolella kohoaa neliskulmaisen jalustan varassa lyhyttorni. Kirkko edustaa tyyliltään lähinnä jälkiklassismia.
Suomen kaunein kirkko
Evijärven kirkko
Evijärven kirkko on puurakenteinen ristikirkko, joka valmistui yhdessä kellotapulin kanssa vuonna 1759 Antti Hakolan rakentamana. Kirkko on jyrkkäkattoinen, ja sen keskellä on korkea, hoikka torni.Kirkon rakentaminen nykyiselle paikalleen aloitettiin vuonna 1758 ilman kuninkaan lupaa, jota ei vielä ollut saatu. Rakennustyöt tehtiin talkoovoimin härmäläisen Antti Hakolan suunnitelmien pohjalta hänen johdollaan, ja rakennustarpeet saatiin noin 60 talon lahjoituksena. Syksyllä 1758 kirkko saatiin sellaiseen kuntoon, että siellä voitiin jo pitää jumalanpalveluksia. Myös kellotapulin kivijalka tehtiin vielä samana syksynä. Kirkko ja tapuli saatiin lopullisesti valmiiksi vuonna 1759, ja siitä tuli jyrkkäkattoinen ristikirkko, jossa oli korkea hoikka torni.
Neljäs päivä joulukuuta vuonna 1760 saatiin lopulta kuningas Adolf Fredrikiltä lupa Evijärven kappeliseurakunnan perustamiselle, sillä kirkkokin oli jo valmiiksi rakennettu. Tämän vuoksi Evijärven kirkko vihittiin käyttöönsä vasta heinäkuun 26. päivä vuonna 1761, ja vihkimisen suoritti emäseurakunnan kirkkoherra Gabriel Aspegren Pietarsaaresta. Nimeksi tuli Elisabethin kirkko, ensimmäisen kirkkomaahan haudatun vainajan mukaan.
Nykyisen muotonsa kirkko sai runsas sata vuotta myöhemmin, kun Lauri Heikki Kuorikoski Kaustiselta sai tehtäväkseen ensin tapulin uusimisen vuonna 1872, ja sitten kirkon korjaamisen ja laajentamisen vuonna 1887. Tapuli laudoitettiin uudelleen, ja entinen tapuli jäi kokonaan uuden tapulin sisään. Kirkon remontin yhteydessä uusittiin kivijalka, lattiat, penkit, ovet, ikkunat ja alttari. Lisäksi länsilehteri muutettiin pyörökaariseksi ja rakennettiin uusi tilava sakaristo. Kirkosta tuli keskisesti korostettu ristikirkko, jonka matalien satulakattojen yläpuolella kohoaa neliskulmaisen jalustan varassa lyhyttorni. Kirkko edustaa tyyliltään lähinnä jälkiklassismia.
Evijärven kirkon kellotapuli. - Kuva Copyright © jvanne - All Rights Reserved.
Kirkon 200-vuotisjuhlia varten sitä kunnostettiin vuosina 1959–1960. Uudistus- ja entisöintitöitä valvoi ja suunnitteli konservaattori Thorvald Lindgvist. Kirkkoon rakennettiin myös uudet penkit sotakorvauslaivoihin varatusta ylijäämähongasta taivassalolaisen puuseppä Unto Vestisen johdolla.
Kirkkoon asennettiin sähkölämmitys vuonna 1983, ja lisää kirkkoa saneerattiin vuonna 1992. Silloin katot, seinät ja lattiat maalattiin, ja urkuparven alle rakennettiin inva-WC, morsiushuone sekä lastenhoitohuone. Lisäksi sakastia muutettiin lisäämällä kaappitilaa, sekä hankittiin uudet 18-äänikertaiset urut Tanskasta Bruno Christensen & Sønner -urkurakentamolta. Myös alttari irrotettiin nykytyylin mukaan seinästä. Näiden uudistusten jälkeen kirkossa on 450 istumapaikkaa.
Viimeisimmät kunnostukset on tehty vuonna 2006–2007, jolloin kirkko ja tapuli maalattiin ulkoa uudelleen. Lisäksi kirkkotarhaa ja sankarihautausmaata kunnostettiin. (Wikipedia)