Kuvassa yllä sveitsiläinen höyrylaiva, siipiratasalus Unterwalden. - Se laskettiin vesille vuonna 1901.
Aluksella on pituutta 62 metriä ja leveyttä 6,8 metriä. Matkustajia Unterwaldeniin mahtuu 700 ja miehistöä on oltava 5 - 6 henkeä.
Huippunopeus on 27 km/h. Aluksen seilausvesistönä on järvi Vierwaldstättersee Sveitsissä. Siellä matkalaiset pääsevät
ihastelemaan yläkannen panoraamaravintolasta alppiseutujen uskomatonta kauneutta.
Ranskalainen fyysikko, matemaatikko ja keksijä Denis Papin.
Höyrylaivojen historiaa
Höyryveneen periaatteen esitti jo vuonna 1685 ranskalainen Denis Papin (1647 - 1712). Hänen ideansa oli mäntähöyrykone, joka olisi käyttänyt siipiratasta.
Ensimmäisen toimivan höyryveneen rakensi vuonna 1783 ranskalainen markiisi Claude Jouffroy d'Abbans (1751 - 1832). Hänen jälkeensä monet viisaat insinöörit kehittelivät
höyryvenettä edelleenkin. Ensimmäinen tyydyttävästi toiminut siipiratashöyrylaiva oli skotlantilaisen William Symingtonin (1763 - 1831) vuonna 1801 rakentama "Charlotte Dundas".
Sillä oli pituutta 17 metriä ja leveyttä 5,5 metriä.
1800-luku oli merenkulussa ja laivanrakentamisessa käänteentekevää aikaa. Ulkomaankauppa ja siitä huolehtivat kauppalaivastot
kasvoivat nopeammin, kuin koskaan ennen. Silloin alkoi myös höyryn voittokulku, kun samaan aikaan rauta ja teräs alkoivat syrjäyttää puun laivojen rakennusaineena.
Aluksi höyrylaivojen kehitys oli hidasta ja niitä käytettiin pääasiassa vain sisävesillä ja kanavissa. Ensimmäinen, rautarunkoinen höyryalus
rakennettiin Englannissa vuonna 1822. Vasta potkurin kehittämisen jälkeen höyrylaivat saattoivat menestyksellä kilpailla purjelaivojen kanssa
valtamerilläkin. Purjelaivojen ja höyrylaivojen välillä käytiin kovaa kilpailua, joka lopulta ratkesi 1. maailmansodan jälkeen höyryn voitoksi.
1900-luvulla konevoima syrjäytti purjelaivat. Vuosisadan vaihtuessa 1800-luvulta 1900-luvulle,
koko maailman kauppatonnistossa oli purje- ja konealuksia lähes yhtä paljon. 1930-luvulla öljy syrjäytti kivihiilen höyrykoneiden polttoaineena ja lopulta 1960-luvulla
polttomoottori syrjäytti höyrykoneen.
Siipirattaat voitiin sijoittaa höyrylaivoissa joko sivuille taikka perään. Yhdysvaltojen jokiliikenteessä
suosittiin peräasetusta, kuten kuvan höyrylaivassa Mississippi-joella.
Siipirattaat kuljettamassa ensimmäisiä höyrylaivoja
Kun ensimmäinen toimiva höyryvene rakennettiin, oli höyryveneen periaate jo vanha ja siipiratas
eteenpäin kuljettavana keinona vieläkin vanhempi. Jo roomalaiset pohtivat siipirattaiden käytön mahdollisuuksia.
Tuolloin ei kuitenkaan höyryvoimasta vielä ollut mitään tietoa ja siipirattaiden pyörittäjiksi kaavailtiin orjia.
Euroopan ensimmäinen siipirattailla varustettu kauppahöyrylaiva oli PS Comet. Se laskettiin vesille Clydessä, Englannissa vuonna 1812.
Aikansa suurin siipirattain varustettu höyrylaiva oli PS James Watt, joka kulki rannikkoliikenteessä Lontoon ja Leithin väliä.
Sillä oli pituutta 43 metriä ja leveyttä 7,8 metriä. Siipirataskorokkeiden kohdalla sillä oli leveyttä 14 metriä. Sen siipirattaiden
halkaisija oli 5,5 metriä.
Ensimmäinen rautarunkoinen merellä purjehtinut siipiratashöyrylaiva oli PS Aaron Manby. Se seilasi vuonna 1822 Lontoosta Pariisiin.
Aluksen pituus oli 32 metriä, leveys 5,2 metriä ja paino 120 tonnia. Siipirattaan halkaisija oli 3,2 metriä, mutta leveys vain 76 senttiä, jotta alus pystyi liikennöimään Seinen kapeikoissa.
Viimeisin Suomessa valmistunut siipiratashöyry oli P/S Koita, joka rakennettiin vuonna 1905.
Potkurivetoiset höyrylaivat - ruuvi vastaan ratas
Jo varhaisessa vaiheessa, 1700-luvun puolella monet arvelivat, että ruuvi, siis potkuri, voisi olla parempi ja luotettavampi
laivaa eteenpäin liikuttava laite, kuin sangen herkästi särkyvä siipiratas. Niinpä 1800-luvun puolivälin tienoilla
jo kolmisenkymmentä erilaista potkurityyppiä olikin patentoitu eri maissa.
Paremmuuden ratkaisemiseksi siipirattaan ja potkurin välillä järjestettiin kahdelle samankokoiselle alukselle jopa vetokoekin, jossa nämä kaksi alustyyppiä
köydellä yhteen kiinnitettyinä vetivät köydenvedon tapaan toisiaan. Lopputulos oli, että potkurivetoinen Rattler
veti siipiratasvetoista Alectoa perä edellä 2,8 solmun vauhtia. Siipirattaalla ei siten ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia
pärjätä potkurille.
SS Great Britain laskettiin vesille vuonna 1843. - Se oli ensimmäinen potkurikäyttöinen, Atlantin ylittänyt alus.
Vuoteen 1854 saakka se oli aikakauden pisin matkustaja-alus.
Sen oli konstruoinut maineikas insinööri Isambard Kingdom Brunel.
Great Britain oli rakennettu kokonaan raudasta ilman ulkoköliä, mutta sen sivuttaisen keinumisen vähentämiseksi se oli varustettu
kahdella kupukölillä. Sen koneet kehittivät 1 500 hv, potkuriakseli pyöri 53 kierrosta minuutissa, potkuri oli
kuusilapainen ja läpimitaltaan 4,7 metriä.
Aluksella oli pituutta 98,2 metriä ja leveyttä 15,4 metriä. Sen syväys oli 9,9 metriä ja
uppouma 3 618 tonnia. Koeajossa se kehitti 9 solmun nopeuden. Great Britain oli varmuuden vuoksi varustettu myös purjein ja niitä oli kaiken kaikkiaan
1 400 neliömetriä kuudessa mastossa. Nykyisin Great Britain on, oltuaan jo välillä Falklandilla vuosikymmeniä hylättynä hylkynäkin,
loistoonsa kunnostettuna museolaivana suosittu nähtävyys Bristolissa. - Kuva Copyright
© Heather Cowper - Creative Commons.
S/S Great Eastern - jättiläinen, joka purjehti katastrofista katastrofiin. -
Vuonna 1858 valmistui Englannissa teräsrakenteinen jättiläislaiva Great Eastern, jota suurempi valmistui vasta vuonna 1899.
Se oli tyypilliseen tapaan höyrylaiva, joka oli varustettu purjeinkin. Sillä oli pituutta 211 metriä ja leveyttä 25,2 metriä.
Sen leveys siipirattaiden suojusten kohdalla oli 36 metriä. Syväys oli 9 metriä ja uppouma täysin lastattuna 27 400 tonnia.
Lastiruumaan mahtui tavaraa 6 000 tonnia.
Ainoana aluksena maailmassa Great Eastern oli varustettu sekä siipirattain että potkurein. Siipirattaiden halkaisija oli peräti 17 metriä
ja nelilapaisen potkurin halkaisija 7,3 metriä. Höyrykoneita oli viisi, niistä neljä pyöritti siipirattaita ja viides potkuria. Aluksen nopeus oli
suunnilleen 15 solmua. Kuudessa mastossa saatettiin pitää kaiken kaikkiaan
5 400 neliömetriä purjeita. Hyttejä oli I luokassa 800:lle matkustajalle, II luokassa 2 000:lle ja III luokassa 1 200:lle matkustajalle.
Miehistöä tarvittiin 400 miestä.
S/S Great Easternin purjehdukset olivat alusta alkaen hyvin epäonnistuneita. Jo vesillelaskussa, joka vaati kuolonuhrejakin, oli suuria ongelmia ja se onnistui vasta neljännellä kerralla.
Oli luultu, että aluksen suuri koko takaisi matkustajille rauhallisen kulun meren yli, mutta kävi juuri päinvastoin, sillä alus rullasi
pahasti ja saattoi matkustajat kauhun valtaan. Laivan koneisto antoi sille aivan liian vähän vauhtia. Oli myös hyvin vaikea löytää satamia,
jotka olivat kyllin syviä Great Easternin vaateisiin. Laivasta tulikin mitä täydellisin taloudellinen fiasko ja se kohtasi kaikki
mahdolliset onnettomuudet, mitä merellä voi kohdata, voimakkaista räjähdyksistä karilleajoon. Onnistuneitakin suorituksia silti oli
ja niistä oli suurin puhelinkaapelin lasku vuonna 1865 mereen, Euroopan ja Amerikan välille.
Kuninkaallisen postihöyrylaiva RMS Titanicin ensimmäisen luokan hytti. - Titanic
on maailman kuuluisin höyrylaiva - se oli se uppoamaton laiva, joka upposi. Titanicin jäljiltä jäivät elämään sellaiset lauseet, kuin
"naiset ja lapset ensin", "kapteeni uppoaa laivansa mukana" ja "orkesteri soittaa loppuun asti".
Sanastoa
- J/M = alustyypin lyhenne: jäänmurtaja (suomalainen).
- M/S - alustyypin lyhenne: englanniksi Motor Ship - moottorialus.
- P/S = alustyypin lyhenne: englanniksi Paddle Steamer - höyrysiipirataslaiva, eli siipirattainen höyrylaiva eli höyryalus, siipiratashöyrylaiva, siipiratashöyryalus.
- RMS = Royal Mail Ship - laivoissa käytetty lyhenne, jota käyttävät laivat, jotka kantavat postia Yhdistyneen kuningaskunnan valtio-omisteisen postilaitoksen
Royal Mailin kanssa tehdyn sopimuksen turvin. Lyhenne on vuodelta 1840.
- S/S = alustyypin lyhenne: englanniksi Steam Ship - höyryalus, höyrylaiva. Höyrylaiva on höyrykoneen voimalla liikkuva laiva.
Lähteet
Pohjois-Savon Wanhat Laiwat ry
Suomen Höyrypursiseura Ry
Tietosanakirja Spectrum, WSOY
Vipcruise info
Juhani Katajisto: Eilispäivän liikennettä - Kustantaja Laaksonen
Björn Landström: Laiva - Otava
Aimo Korkala: Lämmittäjänä höyryhinaajassa - Neirol-kustannus
Museo 24: Tervetuloa löytöretkelle Jämsän seudun historiaan
turkusteamers.com