Villa Aalto. - Kuva yllä Copyright
© Jussi Toivanen - Creative Commons.
Villa Aalto. - Kuva Copyright © Jussi Toivanen - Creative Commons.
Aalto tutustui ja mieltyi Munkkiniemeen ollessaan laatimassa ehdotusta Laajalahden rantojen rakentamiseksi M.G. Stenius -yhtiölle. Ehdotus rantojen täyttämisestä pitkillä, valkeilla kerrostaloilla ei koskaan toteutunut, mutta vuonna 1934 Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Munkkiniemestä ympäristöstä, joka oli vielä lähes luonnonvarainen, ja suunnittelivat sinne talon, joka valmistui elokuussa 1936, samoihin aikoihin kuin Viipurin kirjastokin. Talon ollessa vielä rakenteilla ohikulkijat kuulemma ihmettelivät, että mitä kanankoppia siellä rakennetaan, sillä tuleva rakennus poikkesi radikaalisti siitä, mitä Munkkiniemeen siihen mennessä oli rakennettu.
Suomen kaunein Villa
Villa Aalto
Villa Aalto eli Alvar Aallon kotitalo on akateemikko Alvar Aallon ja arkkitehti Aino Aallon koti, joka sijaitsee Helsingin Munkkiniemessä osoitteessa Riihitie 20. Talo on osa Alvar Aalto -museota, joka toimii Jyväskylässä ja Helsingissä. Museon toinen toimipiste Helsingissä on Aallon arkkitehtitoimistona toiminut Alvar Aallon ateljee, joka sijaitsee noin 450 metrin päässä kotitalosta osoitteessa Tiilimäki 20.
Villa Aalto. - Kuva Copyright © Jussi Toivanen - Creative Commons.
Aalto tutustui ja mieltyi Munkkiniemeen ollessaan laatimassa ehdotusta Laajalahden rantojen rakentamiseksi M.G. Stenius -yhtiölle. Ehdotus rantojen täyttämisestä pitkillä, valkeilla kerrostaloilla ei koskaan toteutunut, mutta vuonna 1934 Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Munkkiniemestä ympäristöstä, joka oli vielä lähes luonnonvarainen, ja suunnittelivat sinne talon, joka valmistui elokuussa 1936, samoihin aikoihin kuin Viipurin kirjastokin. Talon ollessa vielä rakenteilla ohikulkijat kuulemma ihmettelivät, että mitä kanankoppia siellä rakennetaan, sillä tuleva rakennus poikkesi radikaalisti siitä, mitä Munkkiniemeen siihen mennessä oli rakennettu.
Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat talon sekä perheen kodiksi että arkkitehtien toimistoksi. Kapea toimistosiipi on
kevyesti slammattua ja valkoiseksi kalkittua tiiltä. Ikkunasijoittelussa on vielä selkeitä viitteitä funktionalismiin.
Asunto-osan pintamateriaalina on ohutta, tummaksi käsiteltyä puurimaa. Katto on tasakatto ja pihan puolella on etelään aukeava suuri terassi.
Villa Aalto. - Kuva Copyright © Jussi Toivanen - Creative Commons.
Talon julkisivu on kadulle päin, ja se on suljettu ja ankara, mutta sitä pehmentävät köynnöskasvit ja pääovelle johtava liuskekivipolku. Talo ennakoi Villa Maireaa, ja siinä on viitteitä uudesta Aallosta, romanttisesta funktionalismista, mm. runsas puun käyttö pintamateriaalina ja neljä tiilistä takkaa. Mutta toisin kuin Villa Mairea, tämä talo ei ole ylellinen residenssi vaan kodikas ja intiimi työskentely- ja asuinrakennus, jossa on käytetty yksinkertaisia ja pelkistettyjä materiaaleja.
Aallon toimistorakennus Munkkiniemen Tiilimäessä valmistui vuonna 1955, mutta Aallon tiedetään viihtyneen kotitalonsa ateljeessa senkin jälkeen.
Talon aukiolo noudattelee suurin piirtein normaaleja museoiden aukioloaikoja. Talossa järjestetään opastettuja kierroksia, kesällä tiuhemmin, elokuussa jopa päivittäin, talvella harvemmin, joulu–tammikuussa vain yhtenä päivänä viikossa. (Wikipedia)
Villa Aalto. - Kuva Copyright © Jussi Toivanen - Creative Commons.
Talon julkisivu on kadulle päin, ja se on suljettu ja ankara, mutta sitä pehmentävät köynnöskasvit ja pääovelle johtava liuskekivipolku. Talo ennakoi Villa Maireaa, ja siinä on viitteitä uudesta Aallosta, romanttisesta funktionalismista, mm. runsas puun käyttö pintamateriaalina ja neljä tiilistä takkaa. Mutta toisin kuin Villa Mairea, tämä talo ei ole ylellinen residenssi vaan kodikas ja intiimi työskentely- ja asuinrakennus, jossa on käytetty yksinkertaisia ja pelkistettyjä materiaaleja.
Aallon toimistorakennus Munkkiniemen Tiilimäessä valmistui vuonna 1955, mutta Aallon tiedetään viihtyneen kotitalonsa ateljeessa senkin jälkeen.
Talon aukiolo noudattelee suurin piirtein normaaleja museoiden aukioloaikoja. Talossa järjestetään opastettuja kierroksia, kesällä tiuhemmin, elokuussa jopa päivittäin, talvella harvemmin, joulu–tammikuussa vain yhtenä päivänä viikossa. (Wikipedia)
