Venäjän kartano. - Kuva Copyright
© Hämeen Liitto - Creative Commons.
Suomen kaunein kartano
Venäjän kartano
Venäjän kartano edustaa Lounais-Hämeen tasaisen viljelyseudun myöhäisiä kartanoita, jossa on säilynyt poikkeuksellisen näyttävä rakennuskanta ja laaja viljelymaisema.
Venäjän kartano sijaitsee komean harjun kupeessa, Hämeessä poikkeuksellisen laajan, tasankomaisen viljelymaiseman ympäröimänä. Koenjoen varrelle 1829 valmistunutta,
uusklassista päärakennusta ympäröivät laajat puisto ja puutarha, jonka vanhimmat istutukset ovat peräisin 1850-luvulta. Kartanopihaan johtaa pitkä lehtipuukuja.
Hirsinen, kaksikerroksinen viljamakasiini on todennäköisesti 1700-luvun lopulta ja sen katolle myöhemmin lisätty korkea kellotorni on mahdollisesti 1840-luvulta.
1893 valmistunutta tiilistä karjarakennusta pidettiin valmistuessaan maamme suurimpana navettana. Kartanoa edeltäneen kylän autioitunut kylätontti on kartanon pihapiirin eteläosassa.
Historia
Venäjän kartano muodostettiin 1830-luvulla neljästä Venäjän kylän rälssitilasta, jotka kuuluivat 1500-luvulla Kurki-suvulle. 1700-luvulla taloilla
oli aluksi eri omistajat, mutta vuosisadan vaihteessa ne kaikki kuuluivat Nuutajärven Furuhjelmeille. Furuhjelmeiltä tilat siirtyivät 1810
Jacob Lacceniukselle, joka yhdisti talot Venäjän kartanoksi.
Uusklassistinen päärakennus valmistui 1855, mutta sen nykyinen ulkoasu, ikkunat, kuisti ja koristelaudoitus, on 1900-luvun alkupuolen korjauksien
seurausta. Kartanolla oli oma raamisaha, höyläämö, juustomeijeri, mylly ja tiilitehdas. (Museovirasto)
