Turun linna. - Kuva Copyright
© Erick Opena - Creative Commons.
Juhana Herttuan aikana vuosina 1556-63 linna uudistettiin komeaksi renessanssilinnaksi. Tuolloin pohjoissiiven ylimpään kerrokseen rakennettiin uusi kuninkaansali ja sisäpihan keskelle valmistui uusi porrastorni. Samanaikaisesti täydennettiin myös esilinnaa, ja sen kaakkoiskulmaan valmistui pyöreä tykkitorni vuonna 1574.
Turun linna, 1960-luku. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Suomen kaunein linna
Turun linna
Turun linna perustettiin 1280-luvulla Aurajoen suulle Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Aluksi se oli muodoltaan avoin leirikastelli, jossa oli ympärysmuuri ja kaksi tornia. Seuraavien vuosisatojen aikana leirikastellista kehittyi suljettu linna, joka koostui päälinnasta ja esilinnasta.Juhana Herttuan aikana vuosina 1556-63 linna uudistettiin komeaksi renessanssilinnaksi. Tuolloin pohjoissiiven ylimpään kerrokseen rakennettiin uusi kuninkaansali ja sisäpihan keskelle valmistui uusi porrastorni. Samanaikaisesti täydennettiin myös esilinnaa, ja sen kaakkoiskulmaan valmistui pyöreä tykkitorni vuonna 1574.
Turun linna, 1960-luku. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Turun linnaa piiritettiin viimeisen kerran 1597-99, jonka jälkeen se toimi hallinto- ja asuin-käytössä. Linnassa tehtiin
laajoja muutostöitä maaherran ja lääninhallituksen muutettua kaupunkiin vuonna 1698. Esilinnan torni muutettiin
vankilaksi 1770-luvulla, ja 1800-luvun alussa koko esilinna otettiin vankilakäyttöön. Vuoden 1890 jälkeen
esilinna siirtyi Turun kaupungin historiallisen museon käyttöön.
Turun linna, 1960-luku. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Linna sai osumia vuoden 1941 pommituksissa, ja päälinnan kaikki puuosat tuhoutuivat tulipalossa. Päälinna oli viiden vuoden ajan raunioina ilman kattoja, kunnes entistämistyöt käynnistyivät vuonna 1946.
Sodan aikana päälinna oli raunioina, ja restaurointi ja jälleenrakennustyöt aloitettiin 1946. Linnan restaurointitöistä vastasi arkkitehti Erik Bryggman ja samaan aikaan tehtävistä tutkimuksista valtionarkeologi Carl Jacob Gardberg. Sisustussuunnitelmat teki Erik Bryggmanin tytär Carin Bryggman, joka vastasi linnan sisustuksista aina 1990-luvun alkuun saakka. Linnan restauroinnissa pyrittiin toteuttamaan kaksi eri päämäärää: linnan huoneista suurin osa korjattiin alkuperäiseen asuunsa ja linnasta pyrittiin tekemään jälleen toiminta- ja edustustila. Turun kaupunki sai linnan suurista juhlasaleista edustustilat itselleen ja linnan kirkko sai jälleen entiset tehtävänsä.
Turun linna, 1960-luku. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Linna sai osumia vuoden 1941 pommituksissa, ja päälinnan kaikki puuosat tuhoutuivat tulipalossa. Päälinna oli viiden vuoden ajan raunioina ilman kattoja, kunnes entistämistyöt käynnistyivät vuonna 1946.
Sodan aikana päälinna oli raunioina, ja restaurointi ja jälleenrakennustyöt aloitettiin 1946. Linnan restaurointitöistä vastasi arkkitehti Erik Bryggman ja samaan aikaan tehtävistä tutkimuksista valtionarkeologi Carl Jacob Gardberg. Sisustussuunnitelmat teki Erik Bryggmanin tytär Carin Bryggman, joka vastasi linnan sisustuksista aina 1990-luvun alkuun saakka. Linnan restauroinnissa pyrittiin toteuttamaan kaksi eri päämäärää: linnan huoneista suurin osa korjattiin alkuperäiseen asuunsa ja linnasta pyrittiin tekemään jälleen toiminta- ja edustustila. Turun kaupunki sai linnan suurista juhlasaleista edustustilat itselleen ja linnan kirkko sai jälleen entiset tehtävänsä.
Entistämistyöt kestivät yli 15 vuotta ja maksoivat 4,5 miljoonaa markkaa. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen avasi linnan juhlatilaisuudessa yleisölle
vuonna 1961. Linnan restaurointia jatkettiin 1970-luvun puolivälissä, jolloin tehtiin esilinnan peruskorjaus. Turun kaupungin historiallisen
museon vanhat perusnäyttelyt purettiin ja työt aloitettiin perustusten vahvistamisella ja talotekniikan uudistamisella.
Tämä restaurointi päättyi 1988, jolloin koko esilinna saatiin taas museokäyttöön. Samassa yhteydessä päälinnaan asennettiin hissi. Eteläisen näyttelyhallin länsipääty muutettiin 120-paikkaiseksi luentosaliksi ja linnan keittiötekniikkaa uudistettiin. Korjaustyöt päättyivät kokonaisuudessaan 1990. Näiden uudistusten pääarkkitehtina toimi Eero Raatikainen ja sisustussuunnittelusta vastasi Carin Bryggman. (Museovirasto, Wikipedia)
Turun linna, 1960-luku. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Tämä restaurointi päättyi 1988, jolloin koko esilinna saatiin taas museokäyttöön. Samassa yhteydessä päälinnaan asennettiin hissi. Eteläisen näyttelyhallin länsipääty muutettiin 120-paikkaiseksi luentosaliksi ja linnan keittiötekniikkaa uudistettiin. Korjaustyöt päättyivät kokonaisuudessaan 1990. Näiden uudistusten pääarkkitehtina toimi Eero Raatikainen ja sisustussuunnittelusta vastasi Carin Bryggman. (Museovirasto, Wikipedia)
Turun linna, 1960-luku. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
