Olavinlinna. - Kuva yllä Copyright
© Jussi Toivanen - Creative Commons.
Olavinlinna. - Kuvaaja Fredrik Georg Runeberg, vuonna 1952, Copyright © Museovirasto.
Olavinlinnan perusti vuonna 1475 tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott, joka tuolloin toimi Viipurin käskynhaltijana. Paikka linnalle valittiin puolustuksen näkökulmasta; jyrkkä kalliosaari kohoaa vuolaan virran keskeltä kahden vesireitin risteyskohdassa. Vihollisen oli vaikea lähestyä linnaa, jonka lisäksi vesitietä pystyttiin hyödyntämään linnaan tarvittavien rakennustarvikkeiden kuljetuksessa.
Suomen kaunein linna
Olavinlinna
Olavinlinna rakennettiin aikoinaan verraten harvaan asutulle seudulle. Alue oli kuitenkin sotilaallisesti ja maantieteellisesti merkittävä; seutua halkoi Pähkinäsaaren rauhasta (1323) lähtien rajalinja. Aluksi raja oli Ruotsin ja Novgorodin välinen, myöhemmin Ruotsin ja Moskovan suuriruhtinaskunnan välinen. Kun 1400-luvun loppupuolella Moskovan suuriruhtinaskunta pyrki laajentamaan valtapiiriään uhaten jo Ruotsin rajoja, tarvittiin uusi linnoitus - Olavinlinna - vahvistamaan itäistä rajapuolustusta.
Olavinlinna. - Kuvaaja Fredrik Georg Runeberg, vuonna 1952, Copyright © Museovirasto.
Olavinlinnan perusti vuonna 1475 tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott, joka tuolloin toimi Viipurin käskynhaltijana. Paikka linnalle valittiin puolustuksen näkökulmasta; jyrkkä kalliosaari kohoaa vuolaan virran keskeltä kahden vesireitin risteyskohdassa. Vihollisen oli vaikea lähestyä linnaa, jonka lisäksi vesitietä pystyttiin hyödyntämään linnaan tarvittavien rakennustarvikkeiden kuljetuksessa.
Olavinlinna. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Ennen varsinaisen kivilinnan rakentamista kalliolle jouduttiin pystyttämään puiset varustukset suojaamaan linnan rakentajia, jotka heti rakennustöiden alettua joutuivat venäläissotilaiden hyökkäyksien kohteeksi.
Ensimmäisenä valmistui ns. päälinna, joka nousi kalliosaaren korkeimmalle, läntisellle sivulle. Se koostui kolmesta tornista ja niitä yhdistävästä kehämuurista. Päälinna saatiin puoluskuntoiseksi noin 10 vuodessa. Välittömästi päälinnan valmistuttua käynnistettiin saaren itäpuolella kaksitornisen ns. esilinnan rakennustyöt. Kokonaisuudessaan työ saatiin valmiiksi 1400-luvun loppupuolella. Tällöin viisitorninen kalliosaaresta nouseva linna edusti aikansa uusinta puolustusarkkitehtuuria pyöreine torneineen ja korkeine kehämuureineen.
Olavinlinnan puolustuskyky joutui jo varsin varhain koetukselle, sillä vuonna 1495 puhjenneen sodan jälkeen venäläisjoukot tekivät Olavinlinnaa kohtaan useita hyökkäyksiä. Sekä 1500- että 1600-luvuilla linnassa jouduttiin tämän tästä sotatoimiin. Suuren Pohjan sodan vaikutukset ulottuivat Olavinlinnaankin, ja kesällä 1714 valta vaihtui linnassa ensimmäisen kerran linnan antauessa venäläisille ankaran piirityksen päätteeksi. Erimielisyydet linnan omistuksesta kuitenkin jatkuivat ja niinpä vuonna 1721 solmitussa Uudenkaupungin rauhassa linna palautettiin takaisin ruotsalaisille. Kun linna lopulta 1700-luvulla käytyjen monien taisteluiden jälkeen vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa jäi venäläisten haltuun, ryhtyivät venäläiset mittaviin rakennustöihin linnan puolustuskyvyn parantamiseksi. Tuosta kaudesta ovat todistuksena linnan kulmikkaat bastionit.
Linnassa toimi varuskunta aina vuoteen 1847 asti, vaikka linna menettikin sotilaallisen merkityksensä Suomen sodan jälkeen. Sotilaskäytön
loputtua linna toimi lyhyen aikaa tutkintovankilana, kunnes jäi aivan tyhjilleen ja alkoi vähitellen tulla tunnetuksi nähtävyytenä ja matkailukohteena.
Linnan perusteellinen korjaaminen tuli ensimmäisen kerran ajankohtaiseksi kahden linnassa riehuneen tulipalon jälkeen 1870-luvulla.
Tuolloin pohdittiin myös linnan käyttöä ja valtio alkoi hoitaa Olavinlinnaa muinaismuistona.
Olavinlinna. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Olavinlinnasta kehittyi nopeasti merkittävä matkailukohde ja suosittu juhlien pitopaikka. Kesällä 1912 oopperalaulajatar Aino Ackté järjesti linnassa ensimmäiset niistä viidestä oopperajuhlasta, jotka olivat vuonna 1967 alkaneiden jokavuotisten oopperajuhlien edeltäjiä.
Olavinlinnaa entisöitiin niin 1800-luvun loppupuolella kuin 1900-luvullakin, joskin viimeisin laajamittainen restaurointi aloitettiin 1961 ja saatiin valmiiksi 1975 linnan viettäessä 500-vuotisjuhliaan. Tämän jälkeen on selvitty pienillä vuosikorjauksilla. Nykyisin Olavinlinna on yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä ja sen restauroiduissa sisätiloissa vietetään paljon erilaisia tilaisuuksia. (Museovirasto)
Olavinlinna. - Kuvaaja Volker von Bonin, Copyright © Museovirasto.
Olavinlinnasta kehittyi nopeasti merkittävä matkailukohde ja suosittu juhlien pitopaikka. Kesällä 1912 oopperalaulajatar Aino Ackté järjesti linnassa ensimmäiset niistä viidestä oopperajuhlasta, jotka olivat vuonna 1967 alkaneiden jokavuotisten oopperajuhlien edeltäjiä.
Olavinlinnaa entisöitiin niin 1800-luvun loppupuolella kuin 1900-luvullakin, joskin viimeisin laajamittainen restaurointi aloitettiin 1961 ja saatiin valmiiksi 1975 linnan viettäessä 500-vuotisjuhliaan. Tämän jälkeen on selvitty pienillä vuosikorjauksilla. Nykyisin Olavinlinna on yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä ja sen restauroiduissa sisätiloissa vietetään paljon erilaisia tilaisuuksia. (Museovirasto)
