Kastelholman linna. - Kuva Copyright
©
Kari Siren - All Rights Reserved.
Kastelholma on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linnoitus. Tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä, mutta ensimmäinen maininta linnasta on vuodelta 1388. Maininta on Bo Joninpoika Gripin testamentin toimeenpanijoilta, jotka luovuttivat kuningatar Margareetalle joitakin Suomen linnoja, kuten Kastelholman. Neljä vuotta aiemmin Grip oli luetellut testamentissa linnoja, mutta vielä tällöin Kastelholmaa ei mainittu. Tästä esimerkiksi historioitsija Reinhold Hausen on päätellyt, että linna perustettiin vuoden 1384 jälkeen, mutta viimeistään Gripin kuolinvuonna 1386. Kivilinnaa aiemmin paikalla oli kuitenkin ollut jo puukastelli.
Kastelholman linna. - Kuvat Copyright © Vitaly Repin - Creative Commons.
Kun Kastelholma siirtyi kuningatar Margareetan haltuun, Ahvenanmaasta tuli oma hallintoalueensa ja Kastelholma oli sen keskus. Ahvenanmaasta tehtiin 1418 itsenäinen läänitysalue, joka annettiin tanskalaiselle Bengt Pogwischille. Pogwischin kuoltua tämän leski Ida Königsmarck sai pitää läänin, mikä närkästytti Kaarlenkronikan mukaan ruotsalaisia. Engelbrektin kapinan aikana Engelbrektin miehet piirittivät linnaa Erik Puken puolesta. Linna onnistuttiin valtaamaan syyskuussa 1434, ja Puken tarkoituksena oli pitää Kastelholma omana läänityksenään. Puke mestattiin kevättalvella 1437.
Sten Sturen aikana Kastelholman merkittävyys näkyi siinä, että vuosien 1470–1520 aikana kaikki linnan päälliköt olivat valtaneuvoston jäseniä. Linnan asema vaihteli kuitenkin huomattavasti, sillä välillä se oli läänitettynä ja välillä se kuului kruunun tilitettäviin. Erik Johaninpoika ja Sten Turenpoika olivat 1500-luvun alussa vaikeuksissa Itämerellä riehuneiden tanskalaisten kaappareiden kanssa. Søren Norby valtasi sen 1507, ja tämän jälkeen Sten Turenpoika vietiin vankina Tanskaan.
Suomen kaunein linna
Kastelholma
Kastelholman linna (ruots. Kastelholms slott) on linna Ahvenanmaan Sundissa. Sitä alettiin rakentaa 1300-luvun loppupuolella, ja siitä tuli Ahvenanmaan hallintokeskus 1400-luvun alussa. Kastelholman linna muodostuu päälinnasta ja sen pohjoispuolella sijaitsevasta esilinnasta. Esilinna on noin kaksi kertaa päälinnan levyinen. Päälinnan mitat ovat noin 30×20 metriä, esilinnan noin 45×25 metriä.Kastelholma on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linnoitus. Tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä, mutta ensimmäinen maininta linnasta on vuodelta 1388. Maininta on Bo Joninpoika Gripin testamentin toimeenpanijoilta, jotka luovuttivat kuningatar Margareetalle joitakin Suomen linnoja, kuten Kastelholman. Neljä vuotta aiemmin Grip oli luetellut testamentissa linnoja, mutta vielä tällöin Kastelholmaa ei mainittu. Tästä esimerkiksi historioitsija Reinhold Hausen on päätellyt, että linna perustettiin vuoden 1384 jälkeen, mutta viimeistään Gripin kuolinvuonna 1386. Kivilinnaa aiemmin paikalla oli kuitenkin ollut jo puukastelli.
Kastelholman linna. - Kuvat Copyright © Vitaly Repin - Creative Commons.
Kun Kastelholma siirtyi kuningatar Margareetan haltuun, Ahvenanmaasta tuli oma hallintoalueensa ja Kastelholma oli sen keskus. Ahvenanmaasta tehtiin 1418 itsenäinen läänitysalue, joka annettiin tanskalaiselle Bengt Pogwischille. Pogwischin kuoltua tämän leski Ida Königsmarck sai pitää läänin, mikä närkästytti Kaarlenkronikan mukaan ruotsalaisia. Engelbrektin kapinan aikana Engelbrektin miehet piirittivät linnaa Erik Puken puolesta. Linna onnistuttiin valtaamaan syyskuussa 1434, ja Puken tarkoituksena oli pitää Kastelholma omana läänityksenään. Puke mestattiin kevättalvella 1437.
Sten Sturen aikana Kastelholman merkittävyys näkyi siinä, että vuosien 1470–1520 aikana kaikki linnan päälliköt olivat valtaneuvoston jäseniä. Linnan asema vaihteli kuitenkin huomattavasti, sillä välillä se oli läänitettynä ja välillä se kuului kruunun tilitettäviin. Erik Johaninpoika ja Sten Turenpoika olivat 1500-luvun alussa vaikeuksissa Itämerellä riehuneiden tanskalaisten kaappareiden kanssa. Søren Norby valtasi sen 1507, ja tämän jälkeen Sten Turenpoika vietiin vankina Tanskaan.
Tanskalaisten lähdettyä linna siirtyi kruunulle.
Hemming Gadh sai Kastelholman 1514 tai 1515. Hän viipyi linnassa neljä vuotta ja omien sanojensa mukaan ”rakensi” linnan. Todennäköisesti
hän korjautti vuonna 1507 syntyneet vauriot. Gadh menetti läänityksensä vuonna 1518 kritisoituaan Sten Sture nuorempaa.
Tanskalaisille linna siirtyi jälleen syyskuussa 1520, ja Kristian II asetti Lyder van Offensen Kastelholmaan.
Tanskalaiset pitivät Ahvenanmaata otteessaan kesään 1523, kun Lyder van Offense päätti antautua havaittuaan, että ruotsalaiset valmistelivat suurta sotaretkeä Suomeen. Hän purjehti väkineen Tukholmaan ja antautui 18. heinäkuuta. Ruotsalaiset miehittivät tämän jälkeen tyhjän linnan.
Kastelholman merkitys valtakunnan puolustuksessa väheni 1630-luvun alussa, mutta sitä käytettiin jonkin aikaa vankilana ja sen sijainnin ansiosta siellä vieraili kuninkaita ja muita mahtimiehiä. Kastelholmaan karkotettiin muun muassa Linköpingin verilöylystä tuomittu Claes Bielke. Kastelholman viimeinen merkittävä rakennusvaihe alkoi, kun Kustaa II Aadolf kehotti Ahvenanmaan käskynhaltijaa Stellan Otto von Mörneriä kunnostamaan loppusyksyllä 1619 tulipalossa vahingoittunutta linnaa. Työn johtoon palkattiin rakennusmestari Hans Esslinger, ja rakennustöitä kesti tilien mukaan vuoteen 1631.
Kastelholman linna. - Kuva Copyright © Vitaly Repin - Creative Commons.
Kastelholmasta alettiin kiinnostua uudelleen 1800-luvulla, mistä oli merkkinä historioitsija Karl Bomanssonin vuonna 1856 julkaisema kirja linnasta. Vuonna 1884 perustettu Muinaistieteellinen toimikunta otti Kastelholman toimenpideohjelmaansa, ja raunioita konservoitiin 1890-luvulla. Pohjoissiipeä käytettiin viljavarastona 1930-luvulle saakka, jolloin siitä tehtiin Ahvenanmaan ensimmäinen kulttuurihistoriallinen museo. Tieteellinen dokumentointi aloitettiin kuitenkin vasta 1960-luvulla. Maakuntahallinto aloitti entistämisohjelman vuonna 1979. (Wikipedia)
Tanskalaiset pitivät Ahvenanmaata otteessaan kesään 1523, kun Lyder van Offense päätti antautua havaittuaan, että ruotsalaiset valmistelivat suurta sotaretkeä Suomeen. Hän purjehti väkineen Tukholmaan ja antautui 18. heinäkuuta. Ruotsalaiset miehittivät tämän jälkeen tyhjän linnan.
Kastelholman merkitys valtakunnan puolustuksessa väheni 1630-luvun alussa, mutta sitä käytettiin jonkin aikaa vankilana ja sen sijainnin ansiosta siellä vieraili kuninkaita ja muita mahtimiehiä. Kastelholmaan karkotettiin muun muassa Linköpingin verilöylystä tuomittu Claes Bielke. Kastelholman viimeinen merkittävä rakennusvaihe alkoi, kun Kustaa II Aadolf kehotti Ahvenanmaan käskynhaltijaa Stellan Otto von Mörneriä kunnostamaan loppusyksyllä 1619 tulipalossa vahingoittunutta linnaa. Työn johtoon palkattiin rakennusmestari Hans Esslinger, ja rakennustöitä kesti tilien mukaan vuoteen 1631.
Kastelholman linna. - Kuva Copyright © Vitaly Repin - Creative Commons.
Kastelholmasta alettiin kiinnostua uudelleen 1800-luvulla, mistä oli merkkinä historioitsija Karl Bomanssonin vuonna 1856 julkaisema kirja linnasta. Vuonna 1884 perustettu Muinaistieteellinen toimikunta otti Kastelholman toimenpideohjelmaansa, ja raunioita konservoitiin 1890-luvulla. Pohjoissiipeä käytettiin viljavarastona 1930-luvulle saakka, jolloin siitä tehtiin Ahvenanmaan ensimmäinen kulttuurihistoriallinen museo. Tieteellinen dokumentointi aloitettiin kuitenkin vasta 1960-luvulla. Maakuntahallinto aloitti entistämisohjelman vuonna 1979. (Wikipedia)
