Håkansbölen kartano. - Kuva yllä, kuvaaja Stella Karlsson, vuonna 2021. Copyright © Vantaan kaupunginmuseo.
Håkansbölen kartanon mailla. - Kuvat Copyright © hugovk - Creative Commons.
Puiston pohjoispuolella on kahdeksankulmainen huvimaja (nykyinen mutteritalo), jonka kartanon omistanut Johan Sederholm on rakennuttanut 1775 kuningas Kustaa III:n vierailun muistoksi. Päärakennuksen etelä- ja itäpuolella ovat talous- ja tallipihan ympäristöt ja työväen asunnot.
Suomen kaunein kartano
Håkansbölen kartano
Håkansbölen kartano eli Hakunilan kartano sijaitsee Kormuniitynojan eteläpuolisilla kukkuloilla, Vantaalla. Nykyinen kartanoalue on noin kuuden hehtaarin laajuinen. Svante Olssonin suunnittelema kartanopuisto, joka periytyy osin jo 1780-luvulta, ympäröi arkkitehti Armas Lindgrenin 1905 suunnittelemaa kaksikerroksista puista päärakennusta. Päärakennuksen jugendinteriöörit ovat tilarakenteeltaan ja sisustukseltaan hyvin säilyneet ja edustavat jugendin kokonaistaideteosajattelua parhaimmillaan. Alueella on päärakennusta vanhempia asuin- ja talousrakennuksia.
Håkansbölen kartanon mailla. - Kuvat Copyright © hugovk - Creative Commons.
Puiston pohjoispuolella on kahdeksankulmainen huvimaja (nykyinen mutteritalo), jonka kartanon omistanut Johan Sederholm on rakennuttanut 1775 kuningas Kustaa III:n vierailun muistoksi. Päärakennuksen etelä- ja itäpuolella ovat talous- ja tallipihan ympäristöt ja työväen asunnot.
Håkansbölen kartano. - Kuvaaja Pekka J. Heiskanen, vuonna 2010. Copyright © Vantaan kaupunginmuseo.
Helsingin pitäjän asutuksen varhainen painopiste oli Helsinginjoen (Vantaanjoen) reitin varrella. Sotungin kylä suurine viljelysmaineen oli 1550-luvulla yksi alueen suurkylistä 13 talollaan. Håkansbölen kartanon paikalla oli myös keskiaikainen kylä.
Håkansbölen kartanon historia alkaa 1600-luvulta, jolloin tila sai rälssioikeudet ja säterivapauden. Sen kautta kulki tieyhteys Suurelta Rantatieltä Östersundomin kappelille. 1700-luvulla kartanon omisti varakas helsinkiläinen kauppias Johan Sederholm. Anders Lorenz Munsterhjelm istutti pihan tammikujan ja rakennutti talousrakennuksia omistaessaan kartanon 1800-luvulla, jolloin tilan maa-ala oli noin 900 hehtaaria. Munsterhjelm perusti 1860-luvulla öljynpuristamon Tikkurilaan, mistä väritehdas sai alkunsa. (Museovirasto)
Håkansbölen kartano. - Kuvaaja Pekka J. Heiskanen, vuonna 2010. Copyright © Vantaan kaupunginmuseo.