Espoon kartano. - Kuva yllä Copyright © Sirkku - Creative Commons.

Suomen kaunein kartano

Espoon kartano

Espoonkartanon perusti vuonna 1556 Kuningas Kustaa Vaasa. Kartanon tuli toimia kuninkaallisena mallikartanona. Ensimmäisen päärakennuksen rakennutti kreivi Fabian Wreden 1600- luvun puolessa välissä. Rakennukset ja maat kuitenkin hylättiin jo isonvihan jälkeen 1700-luvulla.



Espoon kartano, portti. - Kuva Copyright © Sirkku - Creative Commons.

Maaherra Anders Henrik Ramsay osti kartanon vuonna 1756 ja tällöin alkoi tilan kukoistuskausi. Näiltä ajoilta ovat mm. Suomen vanhimmat käytössä olevat holvikivisillat (Qvarnbro ja Sågbro) vuodelta 1775 ja mylly vuodelta 1777.

Espoossa on Suomen vanhin holvattu kivisilta. Espoon yksiaukkoisen kiviholvisillan pituus on 17,2 metriä, leveys 5,6 m ja vapaa-aukko 2,7 m. Silta on perustettu sora-arinalle. Maatukina ovat kivimuurit. Silta valmistui vuonna 1777 ja on tiettävästi vanhin vielä käytössä oleva silta maassamme. Siltapaikka kuuluu keskiaikaiseen Turun-Viipurin Rantatiehen. Useita tuhansia kuparitaalereita maksanut silta mainitaan talvikäräjillä 1778. - Kuva Copyright © Sirkku - Creative Commons.

Espoon kartano, pääsisäänkäynti. - Kuva Copyright © Sirkku - Creative Commons.

Sofia Lovisa Ramsay peri tilan isältään 1787 ja rakennutti nykyisen päärakennuksen 1797. Vänrikki Stålin tarinoihin kuuluvassa Matkamiehen näky-runossa Runeberg kertoo Sofia Lovisan kahden pojan kohtalosta Suomen sodassa 1808 – 1809.

Muutamien omistaja vaihdosten jälkeen kartanon maat siirrettiin 1909 varta vasten perustettuun Esbogård Ab-osakeyhtiöön, jonka tarkoituksena oli kartanon palstoittaminen. Valtioneuvos August Ramsay kuitenkin hankki kaikki osakkeet haltuunsa 1914 ja päätti säilyttää maat suurtilana ja herraskartano. Tällöin päärakennus laajennettiin ja se sai nykyisen muotonsa.

Tänä päivänä Esbogård Ab:n hoitaa August Ramsayn perilliset. (Espoon Kartano)

Espoon kartano. - Kuva Copyright © Sirkku - Creative Commons.