Villat ja kartanot
Allinna, Riihimäki. - Kuva Copyright © Hämeen Liitto - Creative Commons.

Suomen kaunein linna

Allinna

Allinna on Riihimäen ydinkeskustassa, Harjukylän kaupunginosassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Erikoisessa kartanohuvilassa voi nähdä tanskalaista, saksalaista kuin italialaista vaikutetta. Allinnaa on luonnehdittu Riihimäen kauneimmaksi rakennukseksi. Allinnaa on historiansa aikana käytetty moniin eri tarkoituksiin.

Se on palvellut muun muassa yksityiskotina, mormonikirkkona, näyttelytiloina ja musiikkiopistona. Rakennus on ollut myös terveyskeskuksen hallinnon käytössä, ja siellä on aikoinaan sijainneet myös kaupungin koulu- ja kulttuuritoimistot.

Allinnan rakennutti kauppalanjohtaja Anders Rudolf Gestrin (1874–1947) asunnokseen vuonna 1919 arkkitehti Oiva Kallion suunnitelmien mukaan. Alun perin kaupungin vesitornille varattu paikka miellytti Gestriniä, ja hän päätti rakennuttaa Allinnan tälle paikalle, vaikkakin paikan valtaamisesta syntyikin kunnallishallinnossa nurinaa. Gestrin nimesi rakennuksen vaimonsa Alinan (lempinimeltään Alli) mukaan Allin linnaksi.

Nimi on sittemmin kansan suussa muotoutunut Allinnaksi. Talouslama ajoi Gestrinin konkurssiin, ja hän myi vuonna 1933 Allinnan veturinkuljettaja Bruno Konstantin Hakolalle, joka perusti siihen hotelliravintolan yhdessä Anna-vaimonsa kanssa ja kyseessä oli Riihimäen ensimmäinen ravintola, jolla oli ulkoilmaterassi. Hotelliravintolan toiminta loppui huhupuheiden mukaan kateellisten hausjärveläisten kanteluun alkoholin kanniskelusta sulkemisajan jälkeen.

Seuraavaksi Allinnan osti säveltäjä Felix Krohn, joka vuokrasi rakennuksen ravintolakäyttöön virolaiselle kosmopoliitille Lola Larvalalle. Sodan jälkeen Allinna oli seudun ainoa tanssiravintola ja siellä järjestetyt vappu- ja ylioppilasjuhlat tunnettiin riehakkuudestaan.

Larvaloiden lopetettua toimintansa Allinnassa vuonna 1959 rakennuksen kohtalosta käytiin pitkä taistelu, kunnes se korkeimman oikeuden päätöksellä siirtyi Riihimäen kaupungin omistukseen. Tämän jälkeen Allinna peruskorjattiin ja sinne avattiin vuonna 1965 Suomen lasimuseon näyttelytilat sekä musiikkiopisto. Lasimuseo muutti Allinnasta vuonna 1980 nykyiselle paikalleen ja musiikkiopisto teki samoin vuonna 1987.

Sen jälkeen hallintokäytössä palvellutta ja rapistunutta rakennusta kunnostettiin osittain vuonna 1990 ja seuraavana vuonna Allinnassa avattiin vaihtuvien näyttelyiden galleria, jonka yhteyteen avattiin muutama vuosi myöhemmin ravintola. Ravintola oli toiminnassa loppuvuoteen 2005 asti, jolloin se suljettiin tulipalon jälkeen.

Allinna siirtyi Jari Viidan yksityisomistukseen vuonna 2014. Allinnan rakentamisessa syntyneessä Allinnanmontussa toimii Riihimäen kesäteatteri. (Wikipedia)