Aitokanojen heimo ja metsäkanojen alaheimo

Kanalintujen (Galliformes) lahkossa on heimo aitokanat (Phasianidae), vanhalta nimeltään peltokanat. Heimoon kuuluu 49 sukua ja 129 lajia. Heimoon kuuluvia lintuja ovat peltopyy ja viiriäinen.

Aitokanoilla silmän päältä puuttuu ihopoimu (heltta) ja koivet eivät ole höyhenpeitteiset. Sukupuolet ovat erilaiset. Äänet ovat hyvin vaihtelevia. Eräät lajit ääntelevät vilkkaimmin öisin. Aitokanat viihtyvät avoimessa maastossa ja pesivät maassa. Niillä on vahvat jalat. Ne ovat hyviä juoksijoita ja lähtevät lentoon vain hätätilanteessa. Ravintona ovat kasvinosat ja hyönteiset.

Aitokanojen alaheimoon, metsäkanoihin (Tetraonidae) kuuluvat linnuistamme pyy, riekko, kiiruna, teeri ja metso.

Metsäkanat ovat suuria tai keskisuuria kanalintuja, joilla on kannuksettomat, höyhenpeitteiset koivet ja punainen heltta silmän päällä. Metsäkanat oleilevat enimmäkseen maassa ja lähtevät lentoon kovalla ryskeellä - yleensä vasta kulkijan jalan alta. Sukupuolet ovat erilaiset. Eräillä lajeilla värikkäät koiraat ovat selvästi naarasta suurempia. Alaheimon lajeja tavataan vaihtelevilla biotoopeilla, tunturiylängöillä, soilla ja metsissä. Metsäkanat pesivät maassa.

Viiriäinen (Coturnix coturnix)

Viiriäinen on kanalinnuksi tosi kääpiö, sillä se on kottaraisen kokoinen ja painaa vain runsaat sata grammaa. Viiriäinen on maassamme hyvin harvinainen lintulaji ja kun se vielä viettää piilottelevaa ja yöaktiivista elämää, on sen näkemään pääseminen varsin harvinaista.

Viiriäisellä on pituutta 16 – 18 cm, sen siipiväli on 32 – 35 senttiä ja se painaa 70 – 155 grammaa. Se on Euroopan pienin kanalintu, kottaraisen kokoinen, mutta sitä tanakampi ja muistuttaa suuresti peltopyytä. Muodoltaan se on siten palleromaisen pullea eli pyylevä. Sen ruskehtavassa selässä on voimakkaita, kellanruskeita, valkeita ja mustia juovia. Vatsapuoli on hiekanvärinen eli kellanruskea. Viiriäisen kupeilla on tummuudeltaan vaihtelevia täpliä ja juovia. Pyrstö on hyvin lyhyt.

Päässä ja silmäkulmassa kulkee kermankeltainen juova. Koiraalla on musta leuka ja sen kurkku on mustavalkojuovikas. Naaras ja nuori lintu ovat tasaisemman kellanruskeita ja rinnasta mustatäpläisiä.

Viiriäinen on piileskelevä lintu ja häiriön uhatessa se pakenee juosten. Pelkän näköhavainnon perusteella sitä voi luulla fasaanin poikaseksi tai nuoreksi peltopyyksi.

Viheltelyä kevätöissä

Lähes poikkeuksetta viiriäinen voidaan Suomessa havaita vain koiraan kauas kantavasta soidinhuudosta. Senkin jälkeen lintua on hyvin vaikeaa päästä näkemään. Soidinhuuto on kolmitavuinen vihellys, sekunnin välein toistuva byt byt-yt. Eniten tätä huutoa voi kuulla öisin, mutta joskus myös päivisin.

Huuto, eli soidinlaulu tai -vihellys, toistuu nopeasti 4 - 10 kertaa peräkkäin. Koiraan huutoa kuvaillaan myös toisin: pik-per-vik, tai bib bi-bib. Naaras ääntelee kaksiosaista, kuin läkähtynyttä kviip kviip. Tai toisin kirjoittaen: kip-ip.

Ravinto

Viiriäisen ravintona ovat pääasiassa rikkaruohot ja niiden siemenet sekä hyönteiset. Myös lehdet, silmut, kastemadot ja pienet nilviäiset kuten etanat. Poikaset syövät yksinomaan hyönteisiä.

Viiriäinen itsekin on ravintoa. Kuvassa herkulliset, paistetut viiriäiset yrteillä ja kirsikkatomaateilla.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Viiriäinen pesii erittäin harvinaisena ja oikullisena viljelysmailla, samanlaisessa ympäristössä, kuin peltopyykin. Satunnaisesti linnun voi tavata myös rantaniityiltä tai muilta vastaavilta, aukeilta alueilta. Sekä vuosittaiset, että pitkäaikaisemmat kannanvaihtelut ovat jyrkkiä. Laji oli 1800-luvulla selvästi nykyistä yleisempi.

1900-luvulla laji kuitenkin väheni Suomessa, ja ensimmäisissä uhanalaisuustarkastuksissa sen tulkittiin hävinneen Suomesta. Kannan vähenemmisen syyksi epäillään maatalouden modernisoitumista ja ilmastonmuutosta sekä metsästystä muuttomatkoilla Välimeren maissa.

1990-luvulla viiriäinen kuitenkin alkoi taas runsastua ja runsastuminen jatkui 2000-vuosikymmenellä. Kuulemishavaintoja tehdään monina kesinä kymmenistä, tai joistakin sadoista soidintavista koiraista Oulu-Kuusamo -linjan eteläpuolella. Pesimishavaintoja on tehty hyvin epäsäännöllisesti ympäri maata, Metsä-Lappia myöten.

Viiriäisen tulkitaan palanneen Suomen pesimälajistoon, mutta sen luokitellaan yhä olevan erittäin uhanalainen

Lisääntyminen

Viiriäisen pesä sijaitsee maassa, apilaniityllä tai viljapellolla. Pesä on naaraan kuopima, yksinkertainen pesäkuoppa. Siihen lintu pyöräyttää, joskus vasta heinäkuussa 7 - 14 kellahtavaa, voimakkaasti tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo 18 - 20 vrk. Poikaset ovat lentokykyisiä 19 vrk:n ikäisinä.

Viiriäisen myöhäisen pesimisajankohdan epäillään johtuvan siitä, että se olisi jo talvehtimisalueillaan Afrikassa muninut ensimmäisen pesyeen.

Muutto

Viiriäinen on kanalinnuistamme ainoa muuttolintu. Se saapuu maahamme touko-kesäkuussa tai vasta heinäkuussa. Syksyllä se lähtee talvehtimisalueilleen Pohjois-Afrikkaan elo-lokakuussa.

Korillinen viiriäisen munia tarhassa.

Tarhaus

Viiriäisiä myös tarhataan kuin kanoja. Tietyillä valaistusrytmeillä viiriäinen saadaan tarhaoloissa munimaan läpi vuoden.

Lähteet
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat