Aiemmin viiksitimali kuului varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa timalien (Timaliidae) heimoon. Nykyisin sen heimo on viiksitimalit (Panuridae).
Suomenkielisenä nimenä käytetään myös nimeä kekonokkatimalit. Heimossa on yli 50 sukua ja niissä lajeja lähes 300.
Lajeista Suomessa tavataan yksi, viiksitimali.
Viiksitimali (Panurus biarmicus)
Viiksitimalin vanha nimi on partatiainen. Suomessa laji on tavattu ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1949
ja sitten vasta 1980-luvun puolivälissä.
Viiksitimalilla on pituutta 14 – 16 cm ja painoa 14 – 16 g. Se on tiaismainen lintu, jolla on likimain samat ruumiinsuhteet
kuin pyrstötiaisella. Sillä on suuri, pyöreä pää, lyhyt nokka ja pitkä pyrstö, jolla voi olla pituutta
jopa 8 cm. Pyrstö on päältä kellanruskea, alta ruskeanharmaa.
Koiraan pää on sinertävänharmaa ja sillä on huomiotaherättävät, irtonaisilta vaikuttavat, mustat viiksijuovat
ja musta silmäjuova. Pyrstön alapeitinhöyhenet ovat mustat. Viiksitimalin selkä on kanelinruskea. Käsisulkien reunukset, tertiaalien sisähöydyt
ja osa hartiahöyhenistä ovat valkoiset.
Äänet
Viiksitimalin ääniä ovat vinkuva ptshong ja venytetty tsjirr, joita lintu toistaa lyhyin välein.
Viiksitimalin laulu on vaimeaa ja se koostuu kutsuäänten toistetuista muunnelmista. Juuri äänillään viiksitimali
usein paljastaa läsnäolonsa tiheissä ruovikoissa. Laulua voidaan kuvailla myös niin, että se on
eri aiheista koostuva, säännötön viserrys tsri pit-pit tsed tryy.
Viiksitimalin ääniä voidaan kirjoittaen kuvailla myös näin: lennossa ääni on nenäsointinen ping ping. Linnun varoitusääni
on pitt.
Viiksitimali, kaksi nuorta koirasta. Nuoret linnut ja naaraat muistuttavat pienin eroin toisiaan.
Nuori lintu eroaa naaraasta mustan ohjaksen, silmäkulman juovan ja takaselän perusteella.
Ravinto
Kesällä viiksitimalin ravintona ovat hyönteiset, joita se etsii maasta ja ruovikosta. Talvella kesän hyönteissyöjästä tulee
siemensyöjä ja pääravinnon muodostavat järviruokojen siemenet. Viiksitimalin vatsa "muuntuu" myös niin, että
se kykenee sulattamaan erilaiset ravinnot eri vuodenaikoina tehokkaasti.
Viiksitimali, naaras. Naaraan pää on yksivärisen kellanruskea. Silmän yläpuolella voi joskus olla yksittäisiä, tummia höyheniä.
Silmäjuova on musta. Naaraalta viiksijuova puuttuu.
Levinneisyys ja elinympäristöt
Viiksitimaleita esiintyy Suomessa pesivinä noin 200 - 500 paria ja ne sijoittuvat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolle.
Siellä meren lintulahtien ja järvien rantojen tiheisiin ruovikkoihin.
Lisääntyminen
Viiksitimalin syvä, maljamainen pesä sijaitsee lähellä vedenpintaa, ylivuotisen ruovikon muodostamassa kasassa ja se on muotoiltu
ruo'oista ja osmankäämeistä.
Naaras munii 5 - 7 munaa, joita molemmat emot hautovat 12 - 13 vrk. Poikaset lähtevät pesästä 9 - 12 päivän ikäisinä.
Pesyeitä on kesän aikana kaksikin.
Poikaset saattavat pariutua jo muutaman kuukauden ikäisinä ja pesiäkin loppukesällä. Tosin Suomessa tämä on epätodennäköistä.
Muutto
Viiksitimali on osaksi paikkalintu mutta osa niistä vaeltaa keväisin ja syksyisin.
Lähteet
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat